Ajankohtaista

22.03.2024

SARJAKUVA-FINLANDIA 2024 -VOITTAJAKSI EMILIA LAATIKAISEN ALBUMI EI OIS SUSTA USKONU

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 63 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Roman Schatz nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Emilia Laatikaisen sarjakuva-albumin Ei ois susta uskonu (Suuri Kurpitsa)

Roman Schatzin perustelut valinnalleen:

Kirja on valitettavan ajankohtainen - siksi, koska aihe on aina ajankohtainen. Teos on rohkea, koskettava, aito, autenttinen, henkilökohtainen ja elämänmakuinen. Se ei ole kaunista eikä viihdyttävää luettavaa, päinvastoin, se kertoo riipaisevan tarinan, joka kolahtaa lukijaan ja tulee iholle.

Visuaalinen tyyli ja mustavalkoinen, graafinen toteutus sopivat täydellisesti aiheeseen ja tarinaan. Teos on taidokkaasti tehty sarjakuvaromaani, mutta sen todellinen ansio on siinä, että se voi tarjota konkreettista apua muillekin nuorille ja myös vähemmän nuorille päihteistä riippuvaisille ihmisille, jotka vielä taistelevat riippuvuutensa ja sen tuoman ahdistuksen ja häpeän kanssa.

Lehdistötiedote

14.02.2024

ROMAN SCHATZ VALITSEE SARJAKUVA-FINLANDIAN VOITTAJAN

Kirjailija, toimittaja ja veteraanimaahanmuuttaja Roman Schatz valitsee vuoden 2024 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan 22.3.2024 klo 11.00 Nokia Arenalla Tampereen yliopiston Paidia-tilassa.

Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset:

Ulla Donner: Luonnollinen näytelmä/Den naturliga komedin (Kustantamo S&S)
Luonnollinen näytelmä vie koivunlehden ja sekasienen seikkailulle hakkuuaukean laidalta läpi helvetin ja kiirastulen. Mutta onko ympäristötuhon keskeltä mahdollista löytää tietä paratiisiin? Vaikka eri värejä on käytetty rajallisesti, ovat kuvat sisällöllisesti rikkaita ja tuovat uusia oivalluksia lähemmin tarkasteltuna.

Edith Hammar: Portal (Förlaget M Oy Ab)
Portal on portti tunteisiin. Teoksen kauniin linjakas tussaus ja välillä rajustikin perspektiiviin venyvät hahmot viestivät kaipausta. Kaipausta menneisyyteen, tulevaisuuteen, rakkauteen tai vaikkapa arjen magiaan. Paikallista queer-historiaa esiin nostava teos on juuri sitä, mitä nykyinen julkinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva keskustelu kaipaa.

Sanna Hukkanen: Taiga - EtnoGraafinen matkakertomus (Zum Teufel, Täysi Käsi, Umpihanki)
Jo pelkkä kirjan käsiinsä saaminen tuntuu kutsulta seikkailuun. Teos on totisesti viimeistelty aikaa säästämättä. Jo kansimateriaalin valinta vie lukijan ajatukset oikeaan suuntaan pienten kulttuuri- ja kieliryhmien maille pohjoisille seuduille. Teos ei esitä olevansa kaikkitietävä, vaan myöntää olevansa itsekin oppimassa uutta. Tähän uuden oppimiseen myös lukija pääsee mukaan tavalla, joka jää mieleen vielä pitkään lukemisen jälkeenkin.

Ivanda Jansone: Mustavalkoinen mestariteos (Suuri Kurpitsa)
Mustavalkoista ja harmaasävyjä sekoittava novellikokoelma leikkii näkökulmilla, havainnollistaa mitä kaikkea kuvilla voi tehdä ja avaa näkymiä taiteen merkityksiin. Arkiseen ja mediapuheeseen yhdistyvä vaikuttava visuaalinen kerronta, joka osassa tarinoita pärjää omillaankin, törmäyttää ulkoisia ja mielensisäisiä, tunnistettavia ja vieraita todellisuuksia.

Emilia Laatikainen: Ei ois susta uskonu (Suuri Kurpitsa)
Kirja kertoo tarinan, jollaista ei olisi uskonut pääsevänsä lukemaan. Opiskelijoiden alkoholinkäyttö puhuttaa, mutta harvoin siitä näkee näin oikeasti elämänmakuista kuvausta. Kirjan taide hivelee myös silmiä. Mustaa ei ole pelätty käyttää, vaikka tussausviiva on muutoin ohutta ja herkkää. Sarjakuva on rehellinen, aito ja ennen kaikkea mielenkiintoinen.

Maija Louhio: Poika joka ei halunnut palata Suomeen (Suuri Kurpitsa)
Haikea puuvärein kerrottu kasvutarina Ruotsiin lähetetystä sotalapsesta 1940-luvulla. Kaunis teos erisävyisistä muistoista: sopeutumisesta, ikävästä ja itsensä etsimisestä. Kuinka monen sotalapsen tarinan sinä tunnet?

Pentti Otsamo: Tapio Tomsten - Työmiehen päiväkirja 2018-2022 (Suuri Kurpitsa)
Kirjaan on koottu Teollisuusliiton Tekijä-lehdessä ilmestyneet yhden sivun sarjakuvat. Visuaalisestikin selkeä kerronta havainnoi suomalaista yhteiskuntaa ja ajankohtaisia aiheita asioita yllättävästi yhdistäen. Absurdejakin piirteitä saava poliittinen satiiri nostaa esiin työelämän murrokset ja työntekijän näkökulman ja muistuttaa lähihistoriaa muokanneista tapahtumista.

Suvi Sipronen: Routa (Pokuto)
Routa on kertomus kodista, jossa vaikeat asiat lukitaan oven taakse. Kun nuori jää yksin surun kanssa, voi pako tuntua parhaalta ratkaisulta. Tarina kuvittaa vaikeista asioista puhumisen tärkeyden perheessä. Eri kerrontatyylit jaksottavat juonen kulkua ja sukellus roudan muistoihin sekä unimaailmaan luovat sekä keveyttä että syvyyttä tarinalle.

Tiitu Takalo & Tiina Männistö-Funk: Polkimilla - nyt, ennen ja tulevaisuudessa (Suuri Kurpitsa)
Kaunista, realistista esitystapaa noudattava dokumentaarinen sarjakuva tarkastelee polkupyöräilyn historiaa liittäen sen suomalaisen kaupunki- ja liikennepoliittisen suunnittelun trendeihin. Laajoja historiallisia kaaria maalaava kuvaus saa paikallisväriä paikantuessaan etupäässä Turkuun ja Tampereeseen. Samalla yleinen ja yhteiskunnallinen tarkastelu limittyy henkilökohtaisen tason kokemukseen.

Miila Westin: Loputon talvi. Myyttiset 1 (Kustantamo S&S)
Haltijoita, metsän väkeä, menninkäisiä, maahisia ja muita Itämerensuomalaisten myyttisiä hahmoja vilisee tässä Miila Westinin sarjakuvaromaanissa. Värikäs ja selkeillä kuvilla varustettu albumi sopii kaikenikäisille seikkailunjanoisille.

Teosten painatuskelpoiset kansikuvat löytyvät osoitteesta: www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

Lehdistötiedote

11.10.2023

SARJAKUVA-FINLANDIA NYT SEITSEMÄNNENTOISTA KERRAN

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut yli tuhannen albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan seitsemännentoista kerran maaliskuussa 2024 Tampere Kuplii -festivaalilla.

Ilmoittautuminen vuoden 2024 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2023 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään tunnustuksena Suomen kansalaisen yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa tekemästä ansiokkaasta, painetusta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muun kielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2024 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Ralf Kauranen on Turun yliopistossa työskentelevä sarjakuvatutkija, jonka tutkimukset ovat käsitelleet suomalaista sarjakuvakulttuuria ja sarjakuvan yhteiskunnallisia ulottuvuuksia useasta näkökulmasta. Hän nauttii sarjakuvia myös vapaa-aikanaan.

H-P Lehkonen on Suomen Sarjakuvaseura ry:n puheenjohtaja, sarjakuvataiteilija ja sosiaalitieteiden opiskelija Turusta. Hän on erityisen kiinnostunut tiedeviestinnästä sarjakuvan keinoin, sekä verkkosarjakuvasta.

Leena Peippo on tamperelainen sarjakuvaharrastaja, joka on ollut mukana järjestämässä Tampere kuplii -sarjakuvafestivaalia vuodesta 2019.

Annastina Sonné tamperelainen sarjakuvataiteilija ja antikvariaattityöntekijä sekä intohimoinen sarjakuvien harrastaja lapsesta saakka. Tällä hetkellä hänen töitään julkaistaan tamperelaisessa Sarjari-lehdessä. Hän lukee paljon Barksin sarjakuvia ja japanilaista mangaa.

Lehdistötiedote

24.02.2023

SARJAKUVA-FINLANDIA 2023 -VOITTAJAKSI: SILMUKKA

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5 000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 54 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Waltteri Torikka nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Kimmo Lustin sarjakuva-albumin Silmukka (Suuri Kurpitsa)

Waltteri Torikan perustelut valinnalleen:

Silmukka on riipaisevasti ja väkevästi kuvattuja satunnaisia muistoja alkoholismin varjossa eletystä lapsuudesta ja nuoruudesta. Lapsen hätä, yksinäisyys ja pelko pysäyttävät. Teoksen kuvallinen kerronta on herkkää ja jälki omaleimaista. Turvattomuuden läpäisemä maailma tuntuu sydänalassa. Teos herättää ajatuksia ja kysymyksiä vanhemman vastuusta sekä alkoholin roolista suomalaisissa perheissä. Ajatuksia herättävä, vavisuttava ja tärkeä teos.

Lehdistötiedote

15.02.2023

WALTTERI TORIKKA VALITSEE SARJAKUVA-FINLANDIAN VOITTAJAN

Oopperalaulaja Waltteri Torikka valitsee vuoden 2023 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan 24.3.2023 klo 11.00 Nokia Arenalla Tampereen yliopiston Paidia-tilassa.

Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset:

Johanna Aulén: Tšernobylin koirat (WSOY)
Dokumentaarinen sarjakuva kertoo Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta ja siellä elävistä koirista rakentaen sitä kautta tarinan pitkällä aikajänteellä vuonna 1986 tapahtuneesta onnettomuudesta tähän päivään asti. Syvästi elämää ymmärtävä teos, jonka realistinen ja pelkistettykin piirrosjälki vie lukijan tapahtumapaikalle.

Petri Hiltunen: Praedor (Zum Teufel)
Massiivinen teos kokoaa yksien kansien väliin koko Praedorin 38-vuotisen historian sarjakuvat höystettynä tekijöiden muistelmilla ja kansikuvataiteella. Perinteisen miekka ja magia -fantasian rikastama maailma vie mukanaan. Kauniin yksityiskohtainen mustavalkoinen piirrosjälki on omiaan luomaan tunnelmaa ja kuvittamaan Jaconian seikkailijoiden retkiä.

Kimmo Lust: Silmukka (Suuri Kurpitsa)
Sarjakuvateos tarkastelee yhteiskunnallisesti merkittävää ongelmaa yksilön näkökulmasta. Päähenkilö Nipsu joutuu jo lapsena kohtaamaan vaikeita asioita ja pohtimaan, miten selvitä päihdeongelmaisen yksinhuoltajaäidin kanssa. Lustin ekspressiivinen piirrosjälki, sarjakuvan kelmeä väritys ja taidokkaasti vaihteleva tempo välittävät lukijalle onnistuneesti Nipsun tunnetiloja. Ahdistuksen, yksinäisyyden ja toivottomuuden tarinoiden rinnalle mahtuu myös toivoa luovia seesteisempiä hetkiä.

Sami Makkonen: Hevosjumala (LIKE)
Hevosjumala on pelkistetyn graafinen, mutta silti unenomainen teos, jossa painostava tunnelma luodaan vahvoilla kontrasteilla ja kolkolla värimaailmalla. Tarina kiertyy kuoleman, menetyksen ja uudelleensyntymisen ympärille vahvalla otteella ja rakentuu upeasti otteessaan pitäväksi kauhutarinaksi. Suomalaiskansallisen taruston, syrjäseudun ja okkultismin kuvaus on nivottu yhteen taidokkaasti ja saumattomasti. Näistä osatekijöistä syntyy uskottava ja selkeästi etenevä tarina, joka päästää otteestaan vasta takakannen kautta.

Mikko Metsähonkala: Talleyrand (Suuri Kurpitsa)
Ranskan vallankumousta ja vähemmälle huomiolle jääneen valtiomiehen elämää käsittelevä kokeileva teos yhdistää sarjakuvan ja näytelmän keinoja. Tässä sarjakuvaelmassa valon ja varjon leikillä taidokkaasti luotu mustavalkoinen kuvitus pääsee oikeuksiinsa, kun teksti on kuvasta erillisellä sivulla. Näytelmämuodossa oleva teksti herättää henkiin hahmot ja lukijan eteen avautuu näyttämö, jolla tarina tapahtuu. Teoksen kuvituksen ja tekstin satiirinen ote tukevat toisiaan onnistuneesti.

Tiina Paju: Uutisista hyvää iltaa (Suuri Kurpitsa)
Mustavalkoinen sarjakuva uutistoimituksesta korona-aikana. Pitkänlinjan sarjakuvataiteilija Tiina Paju on ollut YLE:llä uutisgraafikkona vuodesta 2018 ja hän tuo tässä teoksessa erittäin toimivasti esiin tietoa uutistoimituksesta ja korona-ajan erikoismeiningistä.

Janne Parviainen: Rooman rajoilla (Suisto)
Roadtrip Via Balticaa pitkin taidefestivaaleille Unkariin koostuu syntyjä syviä pohdiskelevista keskusteluista, paikallisten ruokien ja oluiden testailusta sekä reitin varrella oleviin paikkoihin tutustumisesta, olivat ne sitten suuria nähtävyyksiä tai majapaikan liepeillä olevaa epämääräistä naapurustoa. Parviaisen tarkka ja pelkistetty viivankäyttö soveltuu erinomaisesti teoksen vivahteikkaaseen kaupunki- ja maisemakuvaukseen.

Tiia Salmelin: Kuolleet puutarhat 2 - Painajaisen varjo (Pokuto)
Fantasiasarjan toinen osa jatkaa ensimmäisen osan unenomaisissa tunnelmissa. Erittäin kauniisti luotua kuvitusta, joka tukee tarinaa sitä eteenpäin vieden.

Siiri Viljakka: Kohti sumua (Täysi Käsi)
Pehmeällä piirrostyylillä viimeistelty sarjakuva kertoo kahden naisen välisestä rakkaudesta, luopumisesta niin muiden kuin itsensä kohdalla ja hiljaisen majakkasaaren salaisuudesta. Harmaan sävyissä esitetty maailma tukee omalta osaltaan unenomaista tarinaa sen soljuessa luontevasti eteenpäin ja meren elehdintä tuo oman lisänsä tuntemattoman kohtaamiseen.

Jenni Välikangas: Ilmarin Koijaiset (Omakustanne)
Jenni Välikangas on rakentanut visuaalisesti huikean esityksen, jonka sivujen kuvituksiin uppoutuu pidemmäksi aikaa tarinasta nauttiessaan. Oivaltava ja rikas värimaailma, sekä teknisesti korkeatasoinen kuvitus vaihtuvine kuvakulmineen pitävät katseen vangittuina sivu toisensa jälkeen.

Teosten painatuskelpoiset kansikuvat löytyvät osoitteesta: www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

Lehdistötiedote

12.10.2022

SARJAKUVA-FINLANDIA NYT KUUDENNENTOISTA KERRAN

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut yli tuhannen albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5 000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan kuudennentoista kerran maaliskuussa 2023.

Ilmoittautuminen vuoden 2023 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2022 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muun kielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2023 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Reeta E. Kangas on turkulainen visuaalisen kulttuurin tutkija ja kielten opettaja. Hän on erityisen kiinnostunut eläinhahmojen käytöstä sarjakuvassa ja pilapiirroksissa sekä visuaalisen materiaalin käytöstä kielten opetuksessa.

Juhani Koivisto on Tampereen kaupunginkirjaston Metson musiikkiosaston kirjastonhoitaja. Hän on ollut useina vuosina mukana järjestämässä Kirjasto kuplii -sarjakuvafestivaalia.

Raimo Saastamoinen on jyväskyläläinen kuvittaja, sarjakuvataiteilija, sekä Keski-Suomen Sarjakuvaseura KESS ry:n puheenjohtaja. Hän on järjestänyt sarjakuvailmaisun työpajoja Jyväskylässä, sekä toiminut tapahtumakoordinaattorina Jyväskylän ensimmäisillä sarjakuvafestivaaleilla 2022.

Tiina Uusi-Rasi on sarjakuvaharrastaja, joka kuluttaa tasaisesti niin paperista, sähköistä, paikallista kuin kansainvälistäkin sarjakuvaa. Hän on toiminut tapahtumatuottajana lukuisissa suomalaisissa harrastetapahtumissa.

Lehdistötiedote

25.03.2022

SARJAKUVA-FINLANDIA-VOITTAJAKSI: VASTAANOTTOKESKUS

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5 000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 55 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Virpi Hämeen-Anttila nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Suvi Ermilän sarjakuva-albumin Vastaanottokeskus (Suuri Kurpitsa)

Virpi Hämeen-Anttilan perustelut valinnalleen:

Vastaanottokeskuksen tarina kertoo itsensä pääasiassa tilanteiden ja taidokkaasti sommitellun kuvituksen luomien mielikuvien avulla. Visuaalinen ilme oli hämmästyttävästi yhtä verbaalisen kanssa. Kokonaisuus on syvän surumielinen, harmaa, hapuileva, jotakin sinne päin, aivan kuin tarinassa esiintyvien vastaanottokeskuksen ohjaajien hyvää tarkoittavat mutta puolitiehen jäävät tavat ottaa kontaktia ihmisiin, jotka on revitty pois juuriltaan ja istutettu pimeään, autioon ja hiljaiseen suomalaiseen maisemaan. Surullista aihetta lievittää tekijän sympaattinen asenne henkilöihin. Auttaminen oli kömpelöä ja jopa absurdia, mutta se näyttäytyi silti vaihtoehtona, joka on arvokas, jotain hyvää maailmaan tuova, ja ennen kaikkea parempi kuin selän kääntäminen.

Lehdistötiedote

15.02.2022

VIRPI HÄMEEN-ANTTILA VALITSEE SARJAKUVA-FINLANDIAN VOITTAJAN

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila valitsee vuoden 2022 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan 25.3.2022 klo 11.00 Tampereen yliopistolla.

Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset:

Suvi Ermilä: Vastaanottokeskus (Suuri Kurpitsa) Novellimaisista luvuista koostuva sarjakuva-albumi käsittelee vastaanottokeskuksen arkea. Maalausjäljeltään ilmaisuvoimainen ja väritykseltään virastomaisen ankea teos kritisoi turvapaikanhakijoiden kohtelua ja osoittaa nykyisen järjestelmän ongelmallisuuden arkisten havaintojen kautta. Syvän humanistista sarjakuvaa, jossa ihmisten todellisella kohtaamisella on valtava arvo.

Matti Hagelberg: Läskimooses (Asema Kustannus) Matti Hagelbergin suurteos Läskimooses kertoo maailmankaikkeudesta kaiken sen, mistä tähtitiede, historiankirjoitus, uskonnot, kansalliseepokset ja amerikkalaiset sarjakuvat ovat tähän asti vaienneet. Kolmeen kirjaan koottu, aiemmin lehtisarjana julkaistu muinais-/tieteishistoria luo fantastisen rinnakkaistodellisuuden, johon tekee mieli uskoa, vaikka koko juttu aivan uskomaton onkin. Kirjan komea kuvitus hakee vertaistaan sarjakuvamaailmassa.

Susanna Kesänen: Ja 10 muuta jota en muista (Omakustanne) Lähes sanaton sarjakuva nojaa kuviin muistojen ja kertomusten kantajina. Nimetön päähenkilö palaa taloon, jossa hän alkaa katsella valokuvia. Kuvien yksityiskohdista kootaan lukijalle kokonaisia elämiä, kokonaisia sukuja ja kokonaisia muistojen ketjuja, jotka siinä silmien edessä vahvistuvat, haurastuvat ja haipuvat pois. Todella laadukas, tunteita täynnä oleva omakustanne.

Mitja Mikael Malin: Kivet, kannot, tähdet, kuuta (Arktinen Banaani) Suomalaisista sarjakuvista ei kansantarukuvauksia puutu, mutta koskaan ennen ei kansanperinteeseen ole tartuttu yhtä queeristi taikka samanlaisella ilolla ja kepeydellä kuin Malinin lyhyiden kertomusten kokoelmassa. Tarinoissa seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus nostetaan esille historian marginaaleista ilahduttavan varmaotteisesti. Kivet, kannot, tähdet, kuuta on tyylikäs esikoisteos, jossa selkeän kaunis piirrosjälki yhdistyy lempeään huumoriin.

J. Oldén: Chaos Void (Täysi Käsi) Aiemmin zine- ja blogirintamalla kunnostautuneen Oldénin esikoispitkä sarjakuva sukeltaa kapitalistisen yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämän todellisuuden tuolle puolen masentuneen milleniaalin ja tämän uskollisen käärmetoverin mukana. Nykyajassa kipeästi kiinni olevan teoksen upeasti kollaasimaisuudella leikittelevää, maagisen synkkää kuvakerrontaa täydentää fontteja sekoittelevat ja self-helppiä parodioivat tekstiosuudet.

Ville Ranta: Kuinka valloitin Ranskan (WSOY) Hirtehinen ja itseironen odysseia suomalaisesta sarjakuvataitelijasta sarjakuvan suurmaassa. Nuori ja toiveikas Ranta tavoittelemassa kustannusmaailman täysosumaa. Rannan kerronta on hauskan vaivatonta ja hyvin juoksevaa.

Jarkko Räihä: Pekurinen (Suuri Kurpitsa) Joskus pieni on kaunista. Jarkko Räihän Arndt Pekurisesta kertovan sarjakuvakirjan kohdalla asia on juuri niin: yksinkertaisesti piirretty ja konstailematta kerrottu tarina antaa hienosti tilaa Suomen kuuluisimman aseistakieltäytyjän elämälle ja ajatuksille sodasta ja rauhasta. Ja parasta kirjassa on se, että se ei pääty sotaan.

Tiia Salmelin: Unten kaupunki - Kuolleet puutarhat 1 (Pokuto) Unenomaisen fantasiasarjan ensimmäinen osa. Salaperäinen Gijonin kaupunki kutsuu puoleensa; samalla tuntematon tyttö varoittaa etenemisen vaaroista. Sarjakuva tyylittelee historiallisella fantasialla ja kauhun keinoilla.

Tiitu Takalo: Rakkaus on köyhän rikkaus (Suuri Kurpitsa) Tiitu Takalon sarjakuva-albumi palauttaa saataville taiteilijan varhaisia, jo loppuunmyytyjä tai muuten kadonneita sarjakuvanovelleja. Teemoittain jaettujen tekstien reunassa juoksee Takalon kommentaari: huomioita annetaan niin taidetekniikoista kuin yhteiskunnallisesta muutoksestakin. Kokoelma onkin paitsi pala koottua kotimaisen sarjakuvan lähihistoriaa, myös osoitus siitä, kuinka kaikki lopulta kaikki menee aina hyvin. Inhimillinen ja lempeydessään radikaali.

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt - Aikuistumisriittejä (Into Kustannus) Riina Tanskasen Tympeät tytöt tuulettaa reippaalla otteella ja vahvalla asenteella miesten ja naisten välistä yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Samalla se osoittaa, miten hieno media sarjakuva on, kun puhutaan tiedon kansantajuistamisesta. Rankkuudestaan huolimatta kirja naurattaa - sitä lukiessa on vähän väliä pysähdyttävä pyyhkimään veret silmäkulmista.

Teosten painatuskelpoiset kansikuvat löytyvät osoitteesta: www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

Lehdistötiedote

13.10.2021

SARJAKUVA-FINLANDIA NYT VIIDENNENTOISTA KERRAN

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut yli tuhannen albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan viidennentoista kerran maaliskuussa 2022.

Ilmoittautuminen vuoden 2022 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2021 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muun kielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2022 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Petri Aarnio on sarjakuvaentusiasti ja freelance-graafinen suunnittelija ja suunnittelun opettaja. Hän on myös kunnostautunut sarjakuvien entisöijänä ja vuosikirjojen sitojana.

Aura Nikkilä on sarjakuvatutkija Turun yliopistossa. Hän tekee taidehistorian väitöskirjaa valokuvan merkityksistä siirtolaisuutta käsittelevissä sarjakuvissa.

Noora Raiskio on hiljattain valmistunut kirjallisuustieteen FM. Hän on kiinnostunut laaja-alaisesti sarjakuvasta ja kirjoitti pro gradu -tutkielmansa JP Ahosen Belzebubsista.

Harri Wallu Vaalio on sarjakuvaneuvos, Sarjakuvantekijät ry:n entinen puheenjohtaja ja itsekin sarjakuvantekijä (Punaniska, Mikrokivikausi, Nalle Puh), joka myös kirjoittaa sarjakuvista (Ruudun takaa/Pelit).

Lehdistötiedote

26.03.2021

AMMATTI: KÄSIKIRJOITTAJA VOITTI VUODEN 2021 SARJAKUVA-FINLANDIAN

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5 000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 45 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Markku .Mato. Valtonen nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi käsikirjoittaja Pauli Kallion ja 22 sarjakuvapiirtäjän sarjakuva-albumin Ammatti: käsikirjoittaja (Suuri Kurpitsa)

Mato Valtosen perustelut valinnalleen:

Kisan paksuin teos, mutta puolustaa kokoaan hyvin. Tekijä eli Pauli Kallio on mukana muista poikkeavalla konseptilla, eli käsikirjoittajana eri piirtäjille. Tarina on kuitenkin yhtä tärkeä kuin sen kuvitus. Niiden synkatessa niin syntyy nautittava kokonaisuus. Paljon erilaista, mutta kuitenkin kaikilla on yhteinen tekijä, korostaen tässä sanaa tekijä. Kirjan tarinoihin on lähes aina piilotettuna isompiakin ajatuksia. Pienellä paneutumisella löytää monenlaisia oivalluksia.

Lehdistötiedote

17.02.2021

MATO VALTONEN VALITSEE SARJAKUVA-FINLANDIAN VOITTAJAN

Luovuuden asiamies Markku "Mato" Valtonen valitsee vuoden 2021 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan maaliskuun 2021 lopussa (tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin).

Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset:

Edith Hammar: Homo Line (Förlaget)
Kulttuuri-identiteettejä, sukupuolta ja seksuaalisuutta käsittelevä omaelämäkerrallinen teos haastaa sekä konservatiiviset asenteet että sarjakuvailmaisun konventiot. Päähenkilö etsii paikkaansa vuoroin Helsingistä, vuoroin Tukholmasta. Lopulta käy kuitenkin selväksi, että kotia ei tee maa, kaupunki saati kansallisuus. Tärkeämpää on se, että voi olla vapaasti oma itsensä ja toteuttaa identiteettiään juuri niin kuin haluaa. Melankolisesta sävystään huolimatta teos ei ole lohduton, vaan muistuttaa haaveilun radikaalista voimasta.

Aino Havukainen - Sami Toivonen: Tatu ja Patu - kovaa menoa kiskoilla (Otava)
Tatun ja Patun ensimmäinen kokonainen sarjakuva-albumi on mestarillinen osoitus tekijöiden suvereenista osaamisesta niin suurien linjojen kuin yksityiskohtien runsauden hallitsemisessa. Kohderyhmäluokittelu osoittautuu tämän tarinan kohdalla vajavaiseksi: albumin sanoman tajuaa lapsikin, mutta myös aikuisen pitää pysytellä valppaana löytääkseen kirjasta kaiken. Outolan veljekset muistuttavat lukijaa katsomaan maailmaa jälleen hiukan tuoreemmin silmin.

Tuisku Hiltunen: Kuutamo ja muita kertomuksia (Suuri Kurpitsa)
Kolmen novellimaisen sarjakuvan kokoelma ihmissuhteista, rakkaudesta ja oman polun etsimisestä. Sarjakuvien maailmat vaihtelevat nykyhetkeä muistuttavasta kaupunkiympäristöstä purjelaivojen kultakauteen ja tulevaisuuden avaruusaikaan, mutta jokaisessa kertomuksessa ollaan ihmisyyden peruskysymysten äärellä. Miten olla oma itsensä? Kuinka kohdata toinen ihminen? Miten osoittaa rakkautta? Teos kuvaa ihmisyyden pulmia lempeydellä ja valaa uskoa avoimeen keskusteluun.

Pauli Kallio ja 22 muuta tekijää: Ammatti: käsikirjoittaja (Suuri Kurpitsa)
Muhkea kokoelma pitkän linjan sarjakuvakäsikirjoittaja Pauli Kallion kirjoittamia lehdissä ilmestyneitä sarjakuvia. Kallion ja 22 taiteilijan kommenttien kautta teos valottaa myös sarjakuvan syntyprosessia, käsikirjoittajan ja piirtäjän yhteistyötä ja suomalaisen lehtisarjakuvan historiaa 1980-luvulta tähän päivään. Kattava paketti, josta riittää makusteltavaa pitkään ja johon voi palata aina uudelleen.

Karoliina Korhonen - Anssi Vieruaho (toim.) ja 9 sarjakuvantekijää: Katkenneita lankoja (Atena)
Karoliina Korhonen ja Anssi Vieruaho ovat toimittaneet sarjakuva-antologian aikamme huolestuttavan yleisestä ilmiöstä, loppuun palamisesta. Yhdeksän sarjakuvataiteilijan tyylillisesti hyvin erilaiset tarinat kuvaavat osuvasti uupumuksen moninaisia ilmenemistapoja, mutta muodostavat yhdessä eheän kokonaisuuden. Teos herättelee tarkastelemaan työkulttuurin ongelmia ja auttaa ymmärtämään uupuneita.

Kari Korolainen: Marjatta & Ilman Kinna (Kirjokansi)
Kauaksi kotoa joutunut piika Marjatta ja linnunkoipijalkineinen kulkumies Kinna Ilma kohtaavat kyläkäräjillä, jotka on kutsuttu kokoon metsästä löytyneen salaperäisen laukun arvoituksen selvittämiseksi. Kummituksistakin on riesaa kummallakin. Tarkemmin määrittelemättömään entisaikaan sijoittuva teos hyödyntää suomalaista mytologiaa ja uskomuksia. Lennokas piirrosjälki kuljettaa jouhevasti eteneviä tarinanlankoja ja henkilöiden käyttämä murre viimeistelee ilahduttavan teoksen.

Timo Mäkelä: Korpit ja muita kertomuksia (täysi KÄSI oy ja Arktinen Banaani)
Kahdeksan lyhyen kertomuksen kokoelma kuljettaa läpi länsimaisen taidehistorian. Aikamatka alkaa keskiaikaisesta kirkkotaiteesta, kulkee halki renessanssin, barokin ja impressionismin ja päättyy René Magritten surrealistiseen maailmaan. Sarjakuvaa hallitsee humoristinen ote, mutta muutamassa kertomuksessa kurkistetaan myös taidemaailman varjopuolille. Taidehistorian vaiheet erottuvat hienosti teoksen visuaalisessa ilmeessä, joka mukautuu kunkin aikakauden estetiikkaan.

Viivi Rintanen: Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta (Suuri Kurpitsa)
Viivi Rintanen johdattaa lukijansa mielenterveyden järkkymisen synkkiin maisemiin ymmärrettävästi mutta ymmärtävästi. Rantanen on onnistunut tekemään totuuspohjaisista arkipäivän kauhutarinoista koskettavia sarjakuvia. Ankeista aiheista huolimatta tehokkaat kuvat kuljettavat albumin terapeuttisesti maaliin.

Samson: Musta hevonen: Vuokrakolmio Bermudalla (Egmont kustannus)
Musta Hevonen onnistuu yllättämään persoonallisuudellaan, oivaltavuudellaan ja tekemisen laadullaan sarjakuvan tutuimmassa lajissa, strippimuotoisessa vitsisarjakuvassa. Päähenkilön luonne ei ehkä syvene, mutta huumori tukee sen lakonista elämänasennetta. Pelkistetty graafisuus toimii varmalla otteella sekä kuvallisesti että monesti huumorin lähtökohtana.

Tiitu Takalo: Memento Mori (WSOY)
Takalo on Memento Morilla luonut mestarillisen matkan ihmismieleen. Vaikka teos on hyvin monikerroksinen ja henkilökohtainen, se on samaan aikaan helposti lähestyttävä ja seurattava. Taattua Takaloa.

Teosten painatuskelpoiset kansikuvat löytyvät osoitteesta: http://www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

Lehdistötiedote

20.10.2020

SARJAKUVA-FINLANDIA NYT NELJÄNNENTOISTA KERRAN

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut noin 950 albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan neljännentoista kerran maaliskuussa 2021.

Ilmoittautuminen vuoden 2021 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2020 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muun kielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2021 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Pasi Heikura on paitsi radioääni Aristoteleen kantapää- ja Alivaltiosihteeri -ohjelmista, tietokirjailija ja kitaristi, myös Rumba-lehdessä lähes nejännesvuosisadan ajan seikkailleen Mies-sarjakuvan piirtäjä ja toinen käsikirjoittaja. Heikura oli aikoinaan Suuri Kurpitsa -lehden vakituinen piirtäjä ja hän on myös käsikirjoittanut yhden seikkailun Aku Ankka -lehteen.

Eija Isoviita on lapsuudesta saakka sarjakuvia kuluttanut ja keräillyt fanityttö, joka on toiminut Tampere Kupliin pienlehtimarssivastaavana vuosina 2014 - 2019.

Eero Sainio on porilainen lukiolainen, sarjakuvien ystävä ja monipuolinen pop-kulttuuriharrastaja.

Anna Vuorinne on sarjakuvatutkija ja -kriitikko, jota kiinnostavat sarjakuvan yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Hän toimii tutkimusta, taidetta ja aktivismia yhdistävässä Sarjakuva ja siirtolaisuus -hankkeessa ja valmistelee väitöskirjaa saksalaisen nykysarjakuvan siirtolaisuuskertomusten etiikasta ja politiikasta.

Lehdistötiedote

20.03.2020

SKITEN / SONTAA VOITTI VUODEN 2020 SARJAKUVA-FINLANDIAN

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 57 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Aulikki Oksanen nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Ulla Donnerin sarjakuva-albumin Skiten / Sontaa ((Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S, suomentaja Sinna Virtanen)

Aulikki Oksasen perustelut valinnalleen:

Ulla Donnerin 'Sontaa' on omaperäinen ja terävä aikalaissatiiri. Vaikka 'Siperian tundra sulaa' sen alussa vain puhekuplassa, nousee teoksen tärkeimmäksi aiheeksi hallitsematon luonto ja ihmisen omat teot ja valinnat.

Donnerin piirrosviiva on hauska ja kekseliäs. Se poimii hiplaavat sormet ja naisen kiukun, ikkunoitten avokadovauvat ja seksileikkien surreaalit mylläkät. Myös kielelliset koukut, puheet ja pohdinnat kuulostavat aidoilta ja ajankohtaisilta, mistä teoksen suomentaja Sinna Virtanen ansaitsee ylimääräiset kiitokset.

Taitavasti, lähes kavalasti Donner sirottelee kuviinsa pikku kuoriaisia, ensin olkapäille ja kahvikuppeihin, kunnes niistä huomaamatta kasvaa kaiken täyttävä, röyhkeä profetia. Tarina etenee kuitenkin vailla saarnoja. Sen näennäisen hilpeyden alla kulkee valtava viemäriverkosto, jossa lemuaa ihmisen itse luoma, globaali painajainen.

Lehdistötiedote

12.02.2020

AULIKKI OKSANEN VALITSEE SARJAKUVA-FINLANDIAN VOITTAJAN

Kirjailija ja taiteilija Aulikki Oksanen valitsee vuoden 2020 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan 20.3.2020 klo 11.00 Tampereen yliopiston Linnan-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5).

Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset:

Lauri Ahtinen: Eropäiväkirja (Like Kustannus Oy)
Lauri Ahtinen toi esiin konstailemattoman tyylinsä vuonna 2015 julkaistussa Homepäiväkirjassa. Nyt päiväkirjamainen ote jatkuu Eropäiväkirjassa, jossa sukelletaan eroprosessin syövereihin ja sinkkuelämään tutustumiseen. Ero ei aina olekaan pelkkää surua.

Ulla Donner: Skiten / Sontaa (Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S)
Kipakka satiiri kyseenalaistaa mainostoimistomaailman mielekkyyden ja ruoskii terävästi sen pinnallisuutta ja valheellisuutta. Samalla se paljastaa markkinatalouden kieroutuneimmillaan ja vastuuttomimmillaan. Surrealistisiakin sävyjä saava tarina näyttää myös naisten epätasa-arvoisen aseman työelämässä ja yhteiskunnassa.

Avi Heikkinen: Valotusaika (Pokuto)
Yhteiskunnan ulkopuolelle tipahtanut jyväskyläläinen Jamo löytää kameran, jolla voi valokuvata menneisyyttä. Tässä scifidekkarissa on ainutlaatuinen tekotapa: jokainen ruutu on ensin valokuvattu ja sitten muutettu Photoshopin avulla piirretyn näköiseksi. Toteutus on tyylikäs harmaansävyineen ja erilaiset näkökulmat on kuvattu ruutujen muotoa ja väritystä muuttamalla. Elokuvallisessa tarinassa pilkahtelee huumori ja vinkeän scifi-idiksen lisäksi teemoista löytyy pohdintaa isyydestä, syrjinnästä ja ennakkoluuloista.

Aapo Kukko: Sosialisti ja nihilisti (Arktinen Banaani, Täysi Käsi Oy, Zum Teufel)
Kaksi sodan rikkomaa miestä päättää lähteä Italiaan tekemään yhteistä matkakirjaa. Viinanhuuruinen reissu äityy lähinnä sekoiluksi, eikä kirjastakaan tule mitään. Kukko kertoo upein mustavalkoisin kuvin runoilija Arvo Turtiaisen ja kuvittaja Henrik Tikkasen ystävyydestä. Ikäerosta ja erilaisista taustoista ja maailmankatsomuksista huolimatta miehet tunnistavat toisissaan sielunkumppanuuden, vaikka tiet lopulta erkanevat. Sodanjälkeiseen aikaan sijoittuva kirja on tervetullut puheenvuoro polarisoituneessa nyky-Suomessa.

Janne Kukkonen: Voro 2: Tulikiven armeija (Like Kustannus Oy)
Impulsiivisen voro Liljan ja häntä kaitsevan Seamuksen seikkailut jatkuvat siihen missä ensimmäisessä osassa jäätiin. Alun kekseliäs kertaus saattaa lukijan nopeasti ajan tasalle ja pahaenteiset runot rytmittävät lukujen vaihtoja. Tahti kiihtyy ja panokset kovenevat, kun Lilja kompastelee kommelluksesta toiseen. Ja kun Tulikiven armeija viimein kohdataan, yksittäiset juonilangat kutoutuvat isommaksi tarinaksi, jossa koko ihmiskansan kohtalo on vaakalaudalla.

Kaisa & Christoffer Leka: Logbook (Absolute Truth Press)
Neljän ystävyksen kajakkiretki läpi saariston, johon mahtuu vastoinkäymisiä, mutta myös iloa ja onnellisuutta. Sarjakuvan lokikirjamainen kerronta on toteutettu hienosti. Vaikka kuvia onkin kohtalaisen vähän perinteiseen sarjakuvaan verrattuna, ei se haittaa teosta. Tekstiä ja kuvia ei ole laitettu liian ahtaalle varastamaan huomiota toisiltaan.

Tuomas Myllylä - Sari Sariola: Pakanat: Yhden jumalan kaupunki osa 2 (Zum Teufel)
Vuosien sotimisen jälkeen Joutsi Halikko aikoo asettua Bysanttiin elämään rauhallista loppuelämää. Rauhallinen elämä saakin odottaa, sillä jumalilla on muita suunnitelmia soturin varalle. Bysantti ja sotaisat joukot heräävät henkiin Tuomas Myllylän yksityiskohtaisissa piirroksissa.

Reetta Niemensivu: Maalarisiskot (Suuri Kurpitsa)
Värikylläinen Maalarisiskot vie meidät 1800-luvun Pariisiin, jossa joukko suomalaisia maalarinaisia Helene Schjergbeck etunenässä koittaa kehittyä taiteilijana ja lyödä läpi. Sarjakuvan teemana onkin naisten välinen ystävyys, jota kuvataan yhteisen ammatti-identiteetin ja tekemisen kautta. Sarjakuva ammentaakin yleisinhimillisistä ystävyyden ja tasa-arvon teemoista.

Tauri Oksala: Kymppiegee (Suuri Kurpitsa)
Kymmenen euron seteli kiertää ihmiseltä toiselle yhden viikonlopun aikana. Lukija saa eteensä pieniä siivuja erilaisista ihmiskohtaloista. Esikoisalbumin rakenne on hallittu ja varmaotteinen, ja tarina kiertyy optimistiseen loppuun kauniisti. Lisäviehätystä tuovat selvästi tunnistettavat tapahtumapaikat. Tauri Oksala kuvaa syksyistä Helsinkiä samalla rakkaudella kuin Jacques Tardi Pariisia.

Janne Toriseva: Valas (Arktinen Banaani, Basam Books, Zum Teufel)
Kiinnostava tulkinta klassikkoteoksesta. Se näyttää 1800-luvun merimiehen arjen ilman romantisointia, johon suurin osa suurten purjelaivojen aikaan perustuvista kertomuksista turvautuu. Piirrostyö ja väritys sopivat tähän eriomaisesti.

Teosten painatuskelpoiset kansikuvat löytyvät osoitteesta: www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

Lehdistötiedote

15.10.2019

SARJAKUVA-FINLANDIA NYT KOLMANNENTOISTA KERRAN

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut lähes 900 albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan kolmannentoista kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla maaliskuussa 2020.

Ilmoittautuminen vuoden 2020 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2019 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Suomessa julkaistaan vuosittain noin 100 suomalaisin voimin toteutettua korkeatasoista sarjakuva-albumia. Vuosien 2007-2018 julkaisuista on syntynyt lähes 900 sarjakuva-albumin tietokanta, joka sisältää albumien tekijä- ja saatavuustiedot sekä kansikuvat ja mahdollisia näytteitä sisällöstä. Tietokantaa voi täydentää niiden albumien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet aikaisempien vuosien Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaaksi. Täydentäminen on maksutonta.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muun kielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2020 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Jukka Heiskanen on sarjakuvaneuvos ja Sarjainfo-lehden, Aku Ankka -lehden ja Angry Birds -sarjakuvien entinen päätoimittaja. Hän on myös suomentanut toista sataa sarjakuva-albumia.

Oskari Kitinoja on seinäjokilainen sarjakuvan keräilijä ja kuluttaja kiinnostusalueina erityisesti eurooppalainen ja amerikkalainen sarjakuva.

Mari Säisä on ex-kulttuurientutkija ja nykyisin Turun Sarjakuvakerhon tuottaja sekä sarjakuvan ja muun kirjallisuuden suurkuluttuja.

Elisa Wiik on pelitutkija pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä erityisenä kiinnostuskohteenaan sarjakuvien mahdollisuus laajentaa peleissä alkunsa saaneita tarinamaailmoja.

Lehdistötiedote

22.03.2019

SISARET 1918 VOITTI SARJAKUVA-FINLANDIAN

Tampere Kuplii ry:n perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä perjantaina 22.3.2019.

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 61 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Meeri Koutaniemi nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi yhdentoista tekijän sarjakuva-albumin Sisaret 1918 (Arktinen Banaani).

Albumin tekijät ovat Warda Ahmed, Mari Ahokoivu, Ainur Elmgren, Reetta Laitinen, Annukka Leppänen, Reetta Niemensivu, Emmi Nieminen, Elina Ovaskainen, Hannele Richert, Aino Sutinen ja Tiitu Takalo.

Meeri Koutaniemen perustelut valinnalleen:

Äärimmäisen tärkeä näkökulma historiaan, joka on liian usein peitetty, vähätelty tai unohdettu. Kymmenen eri piirtäjän voimakas kädenjälki luo moniulotteisuutta ja syvyyttä suomalaisten naisten vahvoihin henkilökohtaisiin tarinoihin. Koskettava ja taidokas teos on kunnianosoitus naisten läpikulkemalle taistelulle ja historian kuvan moninaistamiselle.

Lehdistötiedote

19.02.2019

MEERI KOUTANIEMI VALITSEE SARJAKUVA-FINLANDIA VOITTAJAN

Valokuvaaja ja toimittaja Meeri Koutaniemi valitsee vuoden 2019 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan 22.3.2019 klo 11.00 Tampereen yliopiston Linnan-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5).

Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset:

Mari Ahokoivu: Oksi (Asema)
Valloittavasti piirretty Oksi pyyhkii pölyt muinaissuomalaisesta karhumyytistä. Sarjakuvan tarina etenee karhupesueen kasvukertomuksesta jumalolentojen elämää suurempaan välienselvittelyyn. Tiiliskivialbumin kerrontaa pitää koossa upea taide, jossa näkyvät ja tuntuvat paitsi aiheen kalevalaiset juuret myös japanilaisen sarjakuvan silmiä hivelevä ilmeikkyys.

JP Ahonen: Villimpi pohjola - Irtiotto (WSOY)
Opiskelijaelämää seuraa usein aikuistuminen, niin myös Villimpi Pohjola -kokoelmassa Irtiotto. Aiemmista albumeista tutut ystävät kohtaavat arjen, jota rajaavat lapset tai lapsettomuus, työttömyys tai työhaastattelun tuoma stressi. Draama löytyy alleviivaamatta elävästä elämästä. Piirrokset lisäävät realistisine taustoineen kerronnan uskottavuutta, kuvien murretut värit luovat lämpimän tunnelman.

Sanna Hukkanen - Inkeri Aula: Metsänpeitto (Arktinen Banaani)
Metsänpeitto on lumoava kokoelma tarinoita, joiden aiheina on metsä. Eri puulajien ympärille kietoutuvat lyhyet sarjakuvat sivuavat niin tehometsätaloutta, kansalaissodan uhrien muistoa, pieleen menneitä lemmenloitsuja kuin kalevalaista mytologiaakin. Metsä kuhisee monimuotoista elämää ja tarinoita, joista päällimmäiseksi jää kunnioitus luontoa kohtaan: puut olivat täällä ennen meitä ja jäävät tänne meidän jälkeemme.

Reetta Laitinen (toim.) ja 10 muuta tekijää: Sisaret 1918 (Arktinen Banaani)
Sisaret 1918 kertoo kymmenen arkistoista etsittyä aitoa tarinaa vuodelta 1918. Kaikki kertojat ovat naisia, samoin kymmenen piirtäjää. Kirjan tarinat ovat syvästi inhimillisiä, yksilön kokemuksen tasolla. Sodan julmuuden ja koston sattumanvaraisuus näkyvät.
Tarinat löytävät kukin omalla yksilöllisellä tavallaan ihmisen tason. Niiden kertojanaiset ovat todellisia, heillä on omat tunteensa ja toiveensa, oma uskonsa ja oma maailmankuvansa. He ovat itsenäisiä toimijoita, eivät vain tapahtumien kohteita. Sisaret 1918 on tervetullut palanen siihen palapeliin, josta koostuu vuotemme 1918 monisärmäinen kuva.

Timo Mäkelä: Lapsen kengissä (Arktinen Banaani)
Mäkelä vangitsee teoksessaan lapsuuden sellaisina kuin se on; ohikiitäviä hetkiä, jotka tuntuvat jatkuvan ikuisesti. Piirrosjälki on taitavaa ja kepeää, se antaa lukijalle mahdollisuuden itse värittää hetket omilla muistoillaan. Lapsuutta on siirrytty tarkkailemaan etäämpää ja silti teos näyttää ne pienet hauraat hetket, joita lapsuus on täynnä.

Timo Mäkelä: Neiti Brander (Arktinen Banaani)
Timo Mäkelän sarjakuva on kunnianosoitus valokuvaaja Signe Branderille. 1900-luvun alussa Helsingin puutalokortteleita sekä uutta jugend-arkkitehtuuria kuvannut neiti Brander oli voimakastahtoinen, mutta myös empaattinen ja huumorintajuinen. Sarjakuva herättää eloon sadan vuoden takaisen murroksessa olevan pääkaupungin ja sen asukkaat, ja tutkii niitä tarkkaavaisen naisen silmin.

Ville Ranta: Kuningas menettää päänsä (WSOY)
Rannan kirjassa on seksiä, väkivaltaa, huumoria ja vaikeita ihmissuhteita. Se pakottaa lukijansa katsomaan peiliin ja löytämään sieltä itsensä kaikkine vikoineen. Tarinassa sekoittuvat ikiaikaiset moraalikäsitykset ja nykypäivän kertakäyttökulttuuri. Luonnosmainen jälki tuntuu silti vain dokumentoivan tätä hetkeä, jossa ihmiset ovat vetäneet roolivaatteet päälle välittämättä siitä sopivatko ne ylle vai ei.

Miha Rinne: D'Moleyk - Myyrien aika (Zum Teufel)
Kun tuntematon uhka saapuu avaruudesta, lopputuloksena on Suomen -- ja ehkä koko ihmiskunnan -- sukupuutto. Lähes kokonaan sanaton sarjakuva johdattaa lukijansa läpi apokalyptisen eloonjäämiskamppailun, jonka vastapainona seurataan ihmisen ja myyräolennon ystävyyttä. Tähtivaeltajan sivuilta alkunsa saanut D'Moleyk on suomalaisen science fictionin suurteoksia.

Heikki Rönkkö: ASDF Boot (Editions Schméditions)
Maailmassa on tapahtunut katastrofi. Ihmiskunnan rippeet elävät surkeasti, paitsi sukellusveneeseen pelastautunut muita ryöstelevä perhe. Lopulta sukellusveneen suljettuun maailmaankin saapuu tuhon juuri, alkoholi. Tarina on vailla illuusioita. Kerronta toimii ilman tekstiä, ja toimii hyvin. Yksityiskohtaiset kuvat kantavat tyylikkäästi läpi tarinan jättäen lukijalle mittavan vapauden omiin havaintoihin ja tulkintoihin.

Emmi Valve: Girl gang bang bang (Zum Teufel)
Kepeä ja syvällinen. Holtiton ja hallittu. Valven tyttöjengi onnistuu olemaan yhtä aikaa kaikkea. Se on naiivi, se on liikaa, se on ihastuttava sekamelska. Kuvien värit ja viivat ovat upean rosoiset. Henkilöhahmot ovat kovia, mutta samalla niin samaistuttavia arkisine ongelmineen. Vaikka teoksen huumori valloittaakin tilaa, se ei kuitenkaan ole pelkkää leikinlaskua. Vaikeatkin asiat kuten avioero, mustasukkaisuus ja masennus kuvataan sellaisina kuin ne ovat.

Teosten painatuskelpoiset kansikuvat löytyvät osoitteesta: www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

Lehdistötiedote

17.10.2018

TÄYSI TUSINA SARJAKUVA-FINLANDIAA

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut 800 albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan kahdennentoista kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafesti-vaalilla maaliskuussa 2019.

Ilmoittautuminen vuoden 2019 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2018 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Suomessa julkaistaan vuosittain noin 100 suomalaisin voimin toteutettua korkeatasoista sarjakuva-albumia. Vuosien 2007-2017 julkaisuista on syntynyt 800 sarjakuva-albumin tietokanta, joka sisältää albumien tekijä- ja saatavuustiedot sekä kansikuvat ja mahdollisia näytteitä sisällöstä. Tietokantaa voi täydentää niiden albumien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet aikaisempien vuosien Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaaksi. Täydentäminen on maksutonta.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muun kielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2019 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Heikki Jokinen on sarjakuvaneuvos ja kriitikko, joka on kirjoittanut sarjakuvasta viidellä vuosikymmenellä. Hän on toiminut Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtajana ja seuran lehden Sarjainfon päätoimittajana sekä järjestänyt ensimmäiset Helsingin sarjakuvafestivaalit.

Amantia Leinonen on arkkitehtuuria opiskeleva sarjakuvien ja populaarikulttuurin innokas kuluttaja.

Oskari Rantala on sarjakuvatutkija, joka tekee väitöskirjaa Alan Mooren sarjakuvista Jyväskylän yliopistossa.

Aino Toiviainen-Koskinen on Suomen sarjakuvaseura ry:n toiminnanjohtaja ja kaupunkiaktivisti Helsingistä.

Lehdistötiedote

23.3.2018

KAISA JA CHRISTOFFER LEKAN IMPERFECT VOITTI SARJAKUVA-FINLANDIAN

Tampere Kuplii ry:n perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä perjantaina 23.3.2018.

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 54 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Esko Valtaoja nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Kaisa ja Christoffer Lekan sarjakuva-albumin Imperfect (Absolute Truth Press).

Esko Valtaojan perustelut valinnalleen:

Kaisa Lekan ja Christoffer Lekan "Imperfect" on matkakirja, valokuvateos ja designesine. Se on meditaatio elämän haasteista, mahdollisuuksista, iloista ja ihmisten yhteisöllisyydestä. Sen 96 päivittäistä postikorttia sarjakuvapiirroksineen, teksteineen ja vanhoine valokuvineen kasvavat ylistyslauluksi elämän sattumanvaraisuudelle ja epätäydellisyydelle, kaikelle sille, mikä tekee meistä ihmisiä.

"Imperfect" on sarjakuvakirja, joka on hyvin kaukana perinteisestä sarjakuvasta, mutta joka samalla rakentuu hyvin pitkälle perinteelle; kirja, joka on yhtä outo ja vaikeasti määriteltävä kokonaisuus kuin elämä itse.

Lehdistötiedote

15.2.2018

ESKO VALTAOJA VALITSEE SARJAKUVA-FINLANDIA VOITTAJAN

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja valitsee vuoden 2018 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan 23.3.2018 klo 11.00 Tampereen yliopiston Linnan-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5). Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset

Ulla Donner: Spleenish (Schildts & Söderströms)
Vahva esikoisteos omalla varmalla ja raikkaalla ilmeellään. Tarina on sekä viihdyttävä että melankolinen, sillä punavihreän kuplan ja epäonnistumisen pelon kuvaus on todella osuvaa. Typografiaa ja tehokeinoja on käytetty taitavasti ja kerronnan rytmi on elävä. Omaelämänkerrallinen sarjakuva tiivistää tarkkanäköisesti graafisen sukupolven elämäntyylin ja ahdistuksen.

Roope Eronen: Jaiksfukin (omakustanne)
Jaiksfukin yhdistää naivistista sarjakuvaa käsitetaiteelliseen julkaisuideaan: Aku Ankkaa etäisesti muistuttava lehti omaa nonsense-kieltään puhuvasta pikkuisesta ankasta on muistuma menneistä ajoista, jolloin lehdillä oli yleisönosastonsa, faniklubinsa ja muut palstansa. Erosen maailma on täysin omansa, jossain määrin oman pään sisäinen, mutta myös ennakkoluulottoman valloittava. Piirrosjälki on lapsellisen naiivia, mutta millä muullakaan tyylillä tällaista sarjakuvaa voisi piirtää?

Harri Filppa: Kuolema meidät erotti (POKUTO)
Oman parin kuolema tekee elämästä tyhjän, arjesta raskaan ja asioihin tarttumisen vaikeaksi. Onneksi hyvä ystävä löytyy kuuntelemaan ja tukemaan suuren surun ja murheen keskellä. Kuolema meidät erotti on oivaltava teos etenkin niille, joiden ystävä tai lähiomainen on menettänyt kaikista rakkaimpansa. Albumi kertoo, kuinka heille voi olla avuksi.

Pauli Kallio - Kyky Ahonen: Maalaispunkin täydennetty päiväkirja (Suuri Kurpitsa)
Historiallisesti mielenkiintoinen ja tärkeä kirja. Teos on monella tavalla hyvin henkilökohtainen ja siksi se valottaa suomalaisen punk-musiikin historiaa mukaansatempaavalla tavalla. Mukana myös onnistunutta kuvausta elämästä pienellä paikkakunnalla 80-luvun Suomessa.

Kaisa ja Christoffer Leka: Imperfect (Absolute Truth Press)
Taiteellisesti kunnianhimoinen kokonaisuus, joka kutkuttaa mielikuvitusta jo ennen kuin ensimmäistäkään sivua on avattu. Teos venyttää sarjakuva-formaatin rajoja mielenkiintoisesti sekä menneisyyden että tulevaisuuden suuntaan. Lekojen tyyli yhdistelee hienosti historiaa ja nykypäivää - yhteiskunnallisilla kommenteilla varustettuna.

Mika Lietzén: Jääkärit - Viisi kertomusta (Vaasan kaupungin museot)
Lyhyesti ja selkeästi kuvattu nuorten miesten lähdöstä, matkasta ja kokemuksista Jääkäri-oppiin Saksaan ensimmäisen maailmansodan aikaan vuosina 1915-1918. Nuoret joutuvat koulutuksen ohessa myös sotaan. Pelko ja kuolema ovat läsnä, mutta joku rakkausromanssikin mahtuu reissuun.

Jesse Matilainen: Suomen suurin kommunisti (Suuri Kurpitsa)
Matilaisen sarjakuvaromaani käsittelee laajasti ja kunnianhimoisesti Suomen sisällissotaa, josta on tätä ennen tehty sarjakuvia vain vähän. Kirja seurailee kommunistipariskunta Hanna Malmin ja Kullervo Mannerin tarinaa sodan alkuvaiheista aina Stalinin terrorin alkamiseen asti 30-luvun Neuvostoliitossa. Luonnosmaista tyyliä ryydittää punainen lisäväri ja lisämausteena on käytetty vanhan neuvostoliittolaisen agitprop-taiteen klassisia teoksia. Matilaisen albumi muistuttaa ulkoasultaankin vanhan työväenliikkeen omia julkaisuja.

Antti Ollikainen: Flu 3 - Viimeiset aivastukset (Suuri Kurpitsa)
Antti Ollikaisen Flu-trilogian päätösosassa nimetön tutkimusmatkailija seikkailee tällä kertaa pääasiassa vedenalaisessa maailmassa. Aivastukset rytmittävät tarinaa ja saavat aikaan käänteitä ja humoristisia tilanteita. Taidokas piirrostyyli ja oivaltava tarina. Laadukas sarjakuva joka sopii kaiken ikäisille ja kielisille.

Emmi Valve: Armo (Asema)
Harvinaisen rohkea kuvaus pikkukaupungin kasvatista, jonka rakenneviat suistavat mielenterveysongelmiin ja masennukseen. Armo kuvaa myös tilannetta, jossa muiden - varsinkin miesten - suhtautuminen on omiaan synnyttämään ja lisäämään ahdistusta ja masennusta. Kuvien staattinen asettelu korostaa aiheen ahdistavuutta, vaikka samalla kuvat ovat täynnä ekspressionistisia värejä ja rajua viivankäyttöä. Voimaannuttavassa lopussa kuitenkin osoitetaan, että elämän ei tarvitse olla pelkkää ahdistusta ja masennusta, mistä todistaa myös itse teos.

Johanna Vehkoo - Emmi Nieminen: Vihan ja inhon internet (Kustannusosakeyhtiö Kosmos)
Silmiä avaava teos internetistä ja nykypäivän arkistuneesta naisvihasta. Aihetta käsitellään vakavasti mutta kiihkottomasti ja konkreettiset esimerkit paljastavat raadollisen todellisuuden. Mukana on kuitenkin myös pieniä huumorin ja jopa toivon pilkahduksia, mitkä ovat tarpeen.

Teosten painatuskelpoiset kansikuvat löytyvät osoitteesta: www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

Lehdistötiedote

17.10.2017

SARJAKUVA-FINLANDIA-TUNNUSTUSPALKINTO TOISELLE VUOSIKYMMENELLE

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut yli 700 albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan yhdennentoista kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla maaliskuussa 2018.

Ilmoittautuminen vuoden 2018 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2017 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Suomessa julkaistaan vuosittain noin 100 suomalaisin voimin toteutettua korkeatasoista sarjakuva-albumia. Vuosien 2007-2016 julkaisuista on syntynyt yli 700 sarjakuva-albumin tietokanta, joka sisältää albumien tekijä- ja saatavuustiedot sekä kansikuvat ja mahdollisia näytteitä sisällöstä. Tietokantaa voi täydentää niiden albumien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet aikaisempien vuosien Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaaksi. Täydentäminen on maksutonta.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muun kielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2018 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Juha Aarnisalo on sarjakuvaneuvos ja toisen polven sarjakuvakauppias Helsingistä.

Laura Kokko on kuopiolainen kuraattori, tuottaja ja taidehistorioitsija. Hän työskentelee kotimaista sarjakuvahistoriaa keräävän Suomen Sarjakuvamuseon toiminnanjohtajana.

Marianna Leikomaa on tamperelainen scifi-, fantasia- ja sarjakuvanörtti, joka ajoittain osallistuu myös aiheisiin liittyvien tapahtumien järjestämiseen.

Juri Nummelin on turkulainen tietokirjailija, joka on erikoistunut populaarikirjallisuuden historiaan.

Linkit:

Lehdistötiedote

17.3.2017

JANNE KUKKOSEN VORO - KOLMEN KUNINKAAN AARRE SARJAKUVA-FINLANDIA VOITTAJAKSI

Tampere Kuplii ry:n perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä perjantaina 17.3.2017.

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 65 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori A.W. Yrjänä nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Janne Kukkosen sarjakuva-albumin Voro - kolmen kuninkaan aarre (Like).

A.W. Yrjänän perustelut valinnalleen:

Janne Kukkosen Voro-fantasia on hallittu ja valloittava esikoisteos. Jouhevana kulkeva kuvan, sanan tarinan liitto, jonka elementit palvelevat toisiaan tasapainoisesti. Se on täyteläisesti klassinen satu, veijaritarina ja kasvukertomus.

Tarina nappaa mukaansa, henkilökuvaus on eloisaa, ja koko tarkkaan mietitty mielikuvitusmaailma elää ja hengittää uskottavana.

Linkit:

Lehdistötiedote

14.3.2017

SARJAKUVA-FINLANDIA-TUNNUSTUSPALKINNON JAKAMINEN SUORANA VERKOSSA

Perjantaina 17.3. klo 11.00 myönnettävän Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon jakoseremoniaa on mahdollista seurata suorana verkossa osoitteessa: https://moniviestin.uta.fi/videot/yop/tietohallinto/suorat-lahetykset/tampere-kuplii-goes-academic

Tilaisuus kestää noin puoli tuntia.

14.2.2017

KYMMENENNEN SARJAKUVA-FINLANDIAN VALITSEE MUUSIKKO AW YRJÄNÄ

Muusikko AW Yrjänä valitsee vuoden 2017 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan 17.3.2017 klo 11.00 Tampereen yliopiston Linnan-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5). Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset:

Ossi Hiekkala: Nimettömien hautojen maa (Arktinen Banaani)
Ossi Hiekkala tietää, millaiselta kylmä hiki tuntuu otsalla. Niin tarkkanäköisesti hän kuvaa 2010- luvun Suomen rikollisuutta, jossa virheistä rangaistaan, vahingoilta ei vältytä eikä hyville ihmisille tapahdu hyviä asioita. Hiekkala vie lukijan muun muassa alamaailman joukkosaunaan sekä unohtumattomalle automatkalle mersun takapenkillä. Piirrostyyli korostaa finn noir -tarinoiden säälimättömyyttä ja realistisuutta. Värimaailmasta puuttuu lämpö - aivan kuten haudastakin.

Petri Hiltunen: Praedor - Taivaan suuri susi (Arktinen Banaani)
Petri Hiltusen yksityiskohtiin paneutuva mustavalkografiikka herättää Jaconian fantasiatodellisuuden hienosti henkiin. Velhojen, sotureiden ja seikkailijoiden kansoittamassa maailmassa rohkeus ja moraali joutuvat koetukselle, kun ennustusten valtias ryhtyy raivaamaan tietään koko Jaconian hallitsijaksi. Lopputulos on kaavoihin kangistumaton, mielikuvituksellinen seikkailu, joka pitää lukijan otteessaan.

Pauli Kallio, Christer Nuutinen: Kramppeja ja nyrjähdyksiä - Ripa ja kadunlakaisijat (Kustannusliike Hans Nissen)
Viimeisimmässä Kramppeja ja Nyrjähdyksiä -albumissa tarkastellaan nykymaailman menoa tarkkanäköisesti mutta lempeästi. Sarjakuvaan mahtuu niin avioliiton ulkopuolisia suhteita, potkujen saamista kuin apurahataiteilijaksi heittäytymistäkin. Hahmot ovat tuttuja vuosien takaa, mutta heidän huomionsa arkipäivän aiheista nettiraivosta hittibiisin sävellykseen tuntuvat tuoreilta.

Petteri Kantola: Ajan kanssa - Kesäni Marcel Proustin seurassa (Suuri Kurpitsa)
Petteri Kantolan esikoisteos on kunnianosoitus taiteelle, ajalle ja vapaudelle. Omasta elämästä vieraantuminen pakottaa ihmisen heijastamaan muistojaan ja kokemuksiaan aikaa vasten; kohtaamaan kivun ja päästämään irti pettymyksistä. Kun Marcel Proustin läsnäolo antaa luvan upota assosiaatioihin ja uniin, ratkaisut alkavat nousta alitajunnasta tietoisuuteen. "Sen ymmärrän vihdoin, että minun on hyväksyttävä oma tarinani. Se on ratkaisevaa päästäkseni eteenpäin ja lopettaakseni toistuvat ongelmani ja pakenemiseni".

Kati Kovács: Kamileen labyrintti (WSOY)
Absurdit skenaariot ja asetelmat ovat Kati Kovácsin tavaramerkki, ja Kamileen labyrintti jatkaa tällä tiellä. Sarjakuvan perusasetelma on erikoinen ja tarinan romanssi-mysteeriä on hauska seurata kuuron protagonistin kautta. Kamileen labyrintti on ajaton, itsenäinen ja uniikki sarjakuva perheestä, rakkaudesta ja kaikesta siltä väliltä.

Janne Kukkonen: Voro, kolmen kuninkaan aarre (Like)
Ilmeikkäällä piirrosjäljellä taituroitu koko perheen fantasiaseikkailu tempaa mukaansa ja vie mennessään. Teoksen kiehtova maailma kasvaa tapahtumien tuiskeessa ja samalla saa jännittää, kuinka pirtsakka Lilja-tyttö pärjää velmujen varkaiden, ilkeiden lääninherrojen ja vihaisten aavesotureiden pyörityksessä. Sympaattista ja sielukasta sarjakuvaa.

Hanneriina Moisseinen: Kannas (Kreegah Bundolo)
Sotasarjakuvia on tehty iät ja ajat, mutta ei aivan tällä tavalla. Kannas kuvaa sodan kauhun ihmisten kasvojen, tekojen ja tunteiden kautta ilman räjähdyksiä tai tarpeetonta verimässäilyä. Valokuvat Karjalan evakkojen matkasta välissä juurruttavat lukijan oikeaan mielentilaan, joka muistuttaa näiden tapahtumien historiasta ja raskaudesta yhä tänä päivänä.

Tommi Musturi: Suurin piirtein Samuel (Boing Being)
Suurin piirtein Samuel on visuaalisen tarinankerronnan juhlaa. Sanattomassa sarjakuvassa muodot muuttuvat ja toistuvat, kuvat seuraavat toisiaan pidäkkeettömänä virtana; kiertyvät yhteen, sulautuvat keskenään, alkavat ja päättyvät. Ilmaisuvoimaisista ruuduista kasvaa tyylikäs psykedeelinen tanssi, kokonaisvaltainen kokemus, joka on kuin piirrettyä runoutta.

Milla Paloniemi: 112 osumaa: Sarjakuvataiteilijan päiväkirja (Arktinen Banaani)
Paloniemen teos on koottu taiteilijan sarjakuvablogista, ja teoksesta huokuu avoimuus sekä päiväkirjamaisuus. Episodit vaihtelevat todella rosoisista tunteenpurkauksista harkitumpiin tarinoihin, joissa käsitellään hyvin henkilökohtaisia asioita. 112 osumaa on kaunistelematon ja paikoin viimeistelemätönkin, mutta juuri siksi niin kiinnostava ja koskettava sarjakuva.

Petteri Tikkanen: Black Peider - ITSE (Daada)
Slice of Life -sarjakuva muusikkomies Black Peiderin aivoituksista on oman alagenrensä parasta tuotantoa. Realismi ja fantasia tarttuvat toisiaan kädestä, ja sekä pienet pätkät että isommat kokonaisuudet supersankaripainijan elämästä maistuvat rehellisiltä.

Teosten painatuskelpoiset kansikuvat löytyvät osoitteesta: www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

Lehdistötiedote

13.10.2016

SARJAKUVA-FINLANDIA-TUNNUSTUSPALKINTO TÄYTTÄÄ KYMMENEN VUOTTA

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut lähes 700 albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan kymmenennen kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafesti-vaalilla maaliskuussa 2017.

Ilmoittautuminen vuoden 2017 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2016 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Suomessa julkaistaan vuosittain noin 100 suomalaisin voimin toteutettua korkeatasoista sarjakuva-albumia. Vuosien 2007-2015 julkaisuista on syntynyt lähes 700 sarjakuva-albumin tietokanta, joka sisältää albumien tekijä- ja saatavuustiedot sekä kansikuvat ja mahdollisia näytteitä sisällöstä. Tietokantaa voi täydentää niiden albumien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet aikaisempien vuosien Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaaksi. Täydentäminen on maksutonta.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muun kielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2017 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Laura Antola on sarjakuvatutkija Turun yliopistosta. Hän tekee väitöskirjaa supersankarisarjakuvista ja niiden adaptaatioista.

Minna J. Haverinen on helsinkiläinen juristi, ympäristöasiantuntija sekä Punainen jättiläinen ja The Tree Club -sarjakuvakustantamojen perustaja.

Toni Jerrman on Tähtivaeltaja-lehden päätoimittaja, sarjakuvaneuvos ja Suomen kenties ahkerin sarjakuva-arvostelija.

Atte Timonen on opiskelija, bloggaaja, cosplay-harrastaja ja sarjakuvien massakuluttaja.

Lehdistötiedote

18.03.2016

KATI NÄRHIN SEITSEMÄS VIERAS SARJAKUVA-FINLANDIA VOITTAJAKSI

Tampere Kuplii ry:n perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä perjantaina 18.3.2016.

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 59 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Heli Sutela nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Kati Närhin sarjakuva-albumin Seitsemäs vieras (WSOY).

Heli Sutelan perustelut valinnalleen:

Voittaja on Kati Närhin Seitsemäs Vieras. Se on sarjakuvaromaani ja trilogian kolmas osa. Tämä visuaalisesti kiehtova teos on ilmeikäs ja huolellisesti tehty. Romaanin rajattu värimaailma tekee ja tukee tunnelmaa.

Närhi on hyvin genretietoinen. Hän kunnioittaa sarjakuvan perinnettä ja onnistuu hienosti perinteen sisällä luomaan oman maailmansa. Tätä kirjaa on rauhoittava lukea. Joka sivulle voisi jäädä oleilemaan, mutta tarinan taidokas kuljetus pakottaa jatkamaan. Viipyilevästä tunnelmasta huolimatta kirja imee lukijan maailmaansa ja suorastaan pakottaa kääntämään sivua.

Päähenkilö on nuori nainen, rakastettava ja aktiivinen toimija. Teoksille määritellään yleensä kohderyhmä, mutta tämän teoksen kohdalla se tuntuu tarpeettomalta. Tarinan jopa klassiset piirteet ylittävät kohderyhmärajat, kuten ensiluokkaisilla teoksilla on tapana tehdä.

Lehdistötiedote

11.02.2016

Näyttelijä Heli Sutela valitsee vuoden 2016 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä, johon kuuluvat seuraavat teokset:

JP Ahonen: Villimpi Pohjola - Valomerkki (WSOY)

Jos sarjakuva heijastaa aikaansa, niin siinä missä Mämmilä kuvasi 1970-1980-lukujen agraari- Suomea ja Kramppeja ja nyrjähdyksiä 1990-2000-luvun urbaania nuorisoa, niin Villimpi Pohjola on 2010-luvun nuorten kaupunkilaisaikuisten kuvaus modernissa Suomessa. Eläytyen ja taidokkaasti piirretty ja herkästi väritetty sarjakuva on hauskaa ja osuvaa ihmissuhdesarjakuvaa.

Lauri Ahtinen: Homepäiväkirja (LIKE)

Päiväkirjan muotoon puettu omaelämäkerrallinen albumi on inhorealistinen dokumentti jokaisen talonostajan pahimmasta painajaisesta. Ruutujaon kahleista vapautettu teos on kuvitettu pääosin ohuin tussipiirroksin, joihin tuovat herkullista vaihtelua mustavalkoiset kuvakollaasit sekä paksummalla tussilla karkeammin kuvitetut kauhun ja epätoivon hetket. Kielellinen ilottelu nousee huikeisiin mittoihin, ja itseironinen huumori loistaa rivien ja kuvien välistä läpi teoksen.

Aino Havukainen - Sami Toivonen: Himaset - kaikki kotona? (Otava)

Elämänmakuisista kommelluksista kumpuava kirja kuvaa kieli poskessa lapsiperheen arkea. Himasten perheen prinsessojen lisäksi vanhemmatkin pääsevät loistamaan persoonallisuuksillaan, ja kommenttia löytyy jaettavaksi myös tutuille ja naapureille. Hahmot ovat perinpohjaisen sympaattisia ja niiden elämään on helppo samaistua.

Ilpo Koskela: Lusia (LIKE)

Kansanparantaja Lusia Rusintyttären kuvitteellinen elämäntarina on kiehtova yhdistelmä fiktiota, todellisia historiallisia tapahtumia ja nykyaikaista sarjakuvakerrontaa. Tarina on uskottava ja koskettava ja piirrostyyli aiheeseen sopivan realistinen. Nelipolvisen trokeen rytmi ja vanhahtava sanajärjestys ovat kiehtovia yksityiskohtia, jotka tuovat 1600-luvun talonpoikaisarjen ja puheenparren likelle lukijaa.

Christoffer Leka - Kaisa Leka: Place of Death (Absolute Truth Press)

Kertovaa tekstiä tässä kuvakirjamaisessa sarjakuvassa on todella vähän. Tarina kulkee taidokkaasti puhekuplien varassa. Kauhuelementtejä sisältävä pyöräilytarina ympäröidään perusarjella ja sitä rikkovalla vilkkaiden sukulaispoikien vierailulla. Itseironista, salaviisasta, akuankoilla rokotettujen sukupolvien helposti ymmärrettävää sarjakuvaa.

Tommi Musturi: Toivon kirja (LIKE)

Tasarytmisten, vain vähän kerrassaan muuttuvien ruutujen tyylikäs sarjakuvateos. Kirjasta kasvaa kaunis kuvaus ihmiselon ihanuudesta ja kurjuudesta perin suomalaiseen tapaan - hiljaa ja meteliä pitämättä. Vähäpuheinen sarjakuva käsittelee vaivihkaa aikaa, vanhenemista ja vanhuutta sekä pohdiskelee samalla sitä, mikä elämässä on tärkeää ja mitä meistä jälkeemme jää.

Timo Mäkelä: Minun elämäni - Singin' in the rain (Arktinen Banaani)

Elämän pohdintaa ikääntyvän sukupolven näkökulmasta. Pinnan alla kuplii verraton elämänilo, ja albumin draamallinen kaari on taidokkaasti rakennettu. Mäkelän ilmava piirrosjälki ja värien käyttö istuvat vakavahkohenkisiin tuokiokuviin, joista on löydettävissä myös valon pilkahduksia ja kevään odotusta.

Kati Närhi: Seitsemäs vieras (WSOY)

Tyylikäs paketti perinteistä dekkaria ja mysteeriseikkailua nuoren naisen näkökulmasta nähtynä. Vetävä tarina ja pinnanalainen älykäs huumori kulkevat mustan ja sinisen sävyttämillä sivuilla, joissa punainen väri pistäytyy tunnelmaa tehostamassa.

Antti Ollikainen: Flu 2 - Jäätävä lentsu (Suuri Kurpitsa)

Flu 2 on mainio ja mielikuvituksekas seikkailu, joka ei tarvitse tekstiä tuekseen vaan luottaa kuvakerronnan voimaan kuljettaessaan tarinaa puhtaan visuaalisella voimallaan. Lenssuisen linnun tutkimusmatka pitkin jäisiä maita ja vieraita kulttuureja aarretta etsien on vauhdikasta seurattavaa alusta loppuun. Monokromaattinen värimaailma luo osaltaan kylmää tunnelmaa ja tukee tyylikkäästi tarinan miljöötä.

Aapo Rapi: Tahvana (LIKE)

Aapo Rapin sarjakuva vie 1970-luvun hippikulttuurin väri- ja muotomaailmaan, miksei vähän filosofiaankin. Tarina on eräänlainen roadmovie, jossa kuljetaan vuodenaikojen vaihtuessa oudon kumppanin kanssa aavikosta metsän halki merenrantaan. Silmää hivelevä kuvakerronta kulkee rytmikkäästi, välillä pelkän kuvan varassa, ruutujaon väljyyttä vaihdellen, tarvittaessa välillä tekstiäkin käyttäen.

Lehdistötiedote
Teosten painatuskelpoiset kansikuva http://www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

14.10.2015

SARJAKUVA-FINLANDIA-TUNNUSTUSPALKINTO YHDEKSÄNNEN KERRAN

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut yli 600 albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan maaliskuussa 2016 Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla jo yhdeksännen kerran.

Ilmoittautuminen vuoden 2016 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2015 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Suomessa julkaistaan vuosittain lähes 100 suomalaisin voimin toteutettua korkeatasoista sarjakuva-albumia. Vuosien 2007-2014 julkaisuista on syntynyt yli 600 sarjakuva-albumin tietokanta, joka sisältää albumien tekijä- ja saatavuustiedot sekä kansikuvat ja mahdollisia näytteitä sisällöstä. Tietokantaa voi täydentää niiden albumien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet aikaisempien vuosien Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaaksi. Täydentäminen on maksutonta.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muun kielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2016 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Harri Filppa on oululainen sarjakuvantekijä, -tutkija ja graafikko ja Oulun Sarjakuvafestivaalin festivaalituottaja.

Emmiina Jokinen on animaatiokoulutuksen omistava lahtelainen piirtäjä, joka kuluttaa olemassaolostaan huomattavan osan sarjakuvien merkeissä, sekä lukien että piirtäen.

Kalervo Pulkkinen on arkkitehti, tietokirjailija, sarjakuvaneuvos ja alan aktiivi vuodesta 1979. Hän on toiminut mm. suomentajana, tekstaajana, kriitikkona, toimittajana ja näyttelyarkkitehtinä.

Kaisa Saarikorpi on helsinkiläinen muusikko ja laulunopettaja, jonka sarjakuva-addiktion juuret lepäävät vankkoina varhaislapsuudessa eivätkä osoita kasvun laantumista.

Lehdistötiedote

27.03.2015

MINÄ, MIKKO JA ANNIKKI SARJAKUVA-FINLANDIA VOITTAJAKSI

Tampere Kuplii ry:n perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä perjantaina 27.3.2015.

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 63 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Katja Kettu nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Tiitu Takalon sarjakuva-albumin Minä, Mikko ja Annikki.

Katja Ketun perustelut valinnalleen:

Tiitu Takalon Minä, Mikko ja Annikki on lyyrisellä ja oivaltavalla tavalla historiallista ja henkilökohtaista yhdistävä sarjakuvateos. Yhden työläiskorttelin vaiheiden kautta se tarjoaa arvokkaan kurkistusikkunan suomalaisen teollisuuskaupungin vaiheisiin, taloudelliseen, sosioekonomiseen ja kulttuuriseen kehitykseen. Merkittäväksi teoksen tekee taiteilijan omakohtainen, heittäytyvä kerronta sekä kuvituksen upea viivan ja pintojen hallinta.

Lehdistötiedote

11.02.2015

KATJA KETTU VALITSEE SARJAKUVA-FINLANDIAN VOITTAJAN

Kirjailija, animaatio-ohjaaja Katja Kettu valitsee vuoden 2015 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä, johon kuuluvat seuraavat teokset:

Ahonen, JP: Villimpi Pohjola: Lapsus (Arktinen Banaani)

Neljännessä Villimpi Pohjola -albumissa jatketaan kolmekymppisten päähenkilöiden elämän seuraamista. Sarjan kantavia voimia ovat mestarillinen piirrosjälki ja hulvaton, absurdeja mittasuhteita saava huumori. Merkillepantavaa on, kuinka tarinaan on tullut entisestään syvyyttä henkilöhahmojen aikuistumisen ja henkisen kasvun myötä.

Honkala, Harri - Karonen, Toni: Karim: Ulkopuoliset (Asema)

Albumi on traaginen, vaihtoehtoiseen Turkuun sijoittuva sarjakuvatarina, jossa käsitellään rasismia, terrorismia ja perhesuhteita. Mustavalkoinen piirrostyyli kertoo tarinan vaikuttavasti jo valmiiksi synkästä ja rankasta aiheesta.

Kankare, Wolf: Kettujumala palelee (Suuri Kurpitsa)

Kankareen tarina identiteetistä ja roolin taakse piiloutumisesta erottuu huikealla piirrostyylillä, joka pääsee edukseen voimakkaissa, aukeaman kokoisissa ruuduissa. Värejä on käytetty harkiten ja ne tehostavat päähenkilön erilaisuuden kokemusta. Kankare hyödyntää ruuduissa useita eri kuvakulmia ja perspektiivejä, jotka tukevat hahmon sisäistä kamppailua.

Lietzén, Mika: 1986 (Asema)

Albumi on pienelle paikkakunnalle sijoittuva, kaunis ja surumielinen sarjakuva Conan-sarjakuvien ja roolipelaamisen värittämästä nuoruudesta ja paikallisen koulun pihalla näyttäytyvästä aaveesta.

Nieminen, Emmi: Vahinkoraja (Kumiorava)

Nieminen maalaa voimakkaalla ja ilmeikkäällä viivalla kuvan henkilöstä, joka ei mahdu nykyajan kauneuskäsitysten standardeihin. Tarina kulkee eteenpäin ilmavana. Niemisen kerronnassa vuorottelevat vapaa tilan käyttö ja kaiken kattava, mutta kannatteleva vesi. Nieminen ei kahlitse tarinaansa tavalliseen ruutujakoon, mikä tukee aihetta. Nieminen ei missään vaiheessa sorru moralisointiin, vaan näyttää henkilönsä ihmisinä.

Nykänen, Anni: Mummo 3 (Sammakko)

Mummo 3:ssa yhdistyvät hyväntuulinen ja viaton huumori sekä suloinen ja miellyttävän selkeä piirtotyyli. Nykäsen albumi on hauskaa ja hellyttävää sarjakuvaa kaikenikäisille.

Rapi, Aapo: Kosmista kauhua (LIKE)

Albumi on suomalaisella melankolialla ryyditetty ja isolla sydämellä tehty kunnianosoitus 70-luvun kauhusarjakuvalle. Klassiset kauhuhahmot ovat törmäyskurssilla nykyajan ja byrokratian kanssa parhaassa kaurismäkeläisessä hengessä, mustaa huumoria unohtamatta.

Takalo, Tiitu: Minä, Mikko ja Annikki (Suuri Kurpitsa)

Teos yhdistelee omaelämänkerrallista kerrontaa Tampereen paikallishistoriaan. Kerronta on hyvin informatiivista, mutta se välttää totaalisesti puuduttavuuden karikot. Vankalla kerronnalla ja suvereenilla piirrosjäljellä osoitetaan, että kansalaisten on mahdollista haastaa lyhytnäköinen ja kapeakatseinen kaupunkisuunnittelu ja ottaa oma elämä ja unelmat haltuun.

Tauriainen, Tea: Mad Tea Party 2 (Daada)

Mad Tea Party 2 on pirteä omaelämäkerrallinen teos, joka pursuaa itseironiaa ja tuokiokuvia arjesta. Kokonaisuus on värikäs, ulkoasultaan viimeistelty ja iloinen paketti. Karikatyyrihahmot ovat persoonallisia ja ilmeikkäitä ja helposti samaistuttavia. Tauriainen onnistuu lyhyissä stripeissään tiivistämään vitsin sekä visuaalisin että tekstuaalisin keinoin.

Turunen, Marko: Marko Turusen elämät (Daada)

Marko Turunen, tuo oman elämänsä Aku Ankka, taivaltaa räiskyvissä väreissä läpi kymmenien ammattien kompuroiden niissä kaikissa. Teos on huima, houreisiin mittoihin yltyvä psykosurrealistinen odysseia.

Lehdistötiedote
Teosten painatuskelpoiset kansikuvat http://www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

15.10.2014

SARJAKUVA-FINLANDIA-TUNNUSTUSPALKINTO KAHDEKSANNEN KERRAN

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut yli 500 albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan kahdeksannen kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla maaliskuussa 2015.

Ilmoittautuminen vuoden 2015 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2014 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Suomessa julkaistaan vuosittain lähes 100 suomalaisin voimin toteutettua korkeatasoista sarjakuva-albumia. Vuosien 2007-2013 julkaisuista on syntynyt yli 500 sarjakuva-albumin tietokanta, joka sisältää albumien tekijä- ja saatavuustiedot sekä kansikuvat ja mahdollisia näytteitä sisällöstä. Tietokantaa voi täydentää niiden albumien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet aikaisempien vuosien Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaaksi. Täydentäminen on maksutonta.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muun kielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2015 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Matti Karjalainen on tamperelainen kirjastoihminen, joka on lukenut sarjakuvia intohimoisesti koko ikänsä ja ammattinsa puolesta myös vinkkaa niitä aktiivisesti uudelle lukijakunnalle.

Katja Kontturi on sarjakuvatutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän väittelee 2014 syksyllä tohtoriksi Don Rosan Aku Ankka -sarjakuvista.

Anni Lähteenmäki on nuori tamperelainen graafinen suunnittelija, joka on erikoistunut myös fanitaiteeseen sarjakuvista sekä animesta.

Janne Lönnqvist on pitkän linjan sarjakuva-addikti, joka pysyttelee sarjakuvamaailman hermolla työssään sisäänostajana alan maahantuontiyrityksessä.

Lehdistötiedote

28.03.2014

SARJAKUVA-FINLANDIA VOITTAJAKSI VILLE RANNAN KYLLÄ EIKÄ EI

Tampere Kuplii ry:n perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä perjantaina 28.3.2014.

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 71 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Santtu-Matias Rouvali nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Ville Rannan sarjakuva-albumin Kyllä eikä ei.

Santtu-Matias Rouvalin perustelut valinnalleen:

Minua kiinnosti erikoisesti tämä tarina Paavo Ruotsalaisesta. Kytkös musiikkiin löytyy niin oopperasta kun Juha Vainiokin laulusta "Baritooni Tuppurainen huutaa rohdinpaidassaan: "Mie oon Paavo Ruotsalainen, panen aina paikoiltaan." Siis tarina on omaperäinen 1800-luvulle sijoittuva, harvinainen aihe.

Kuvitukset ovat loistavia. Niin kuin tauluja. Ville Rannan kirja on taideteos itsessään. Voisin ottaa minkä tahansa kuvan seinälleni taulun sijasta, niin upeasti piirrettyjä kuvia ne ovat. Kuvasarjoissa on myös oikeasti hyvä pointti - albumi on loistava!

Lehdistötiedote
Voittajan puhe

19.02.2014

Santtu-Matias Rouvali valitsee Sarjakuva-Finlandian voittajan

Ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali valitsee vuoden 2014 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä, johon kuuluvat seuraavat teokset:

Ahonen JP - Alare KP: Perkeros (WSOY)

Perkeros on musiikkia, kauhua ja fantasiaa yhdistelevä sarjakuvaromaani, jossa loistava graafinen ulkoasu ja jäntevä ja yllätyksellinen kerronta yhdistyvät harvinaisen onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Tekijät ovat ammattilaisia ja lopputulos on sen mukainen.

Ekebom, Terhi: Kummituslapsi (Asema Kustannus)

Kuvakirjamainen sarjakuvaromaani yksinäisyydestä ja löytymisestä, ikävästä ja uudesta toivosta. Melankolinen ja rauhallisesti etenevä teos luottaa pitkälti sanattomaan kerrontaan, ja taianomainen piirrosjälki on vähäeleisyydessään voimakas ja vaikuttava

Eronen, Roope: Advanced Offices & Humans - Menestyksen avain (Huuda Huuda)

Pirteän kekseliäs paketti, joka hymyilyttää yhtä lailla roolipelisukupolvea kuin toimistoduunareitakin antaen mahdollisuuden kurkistaa molempien salamyhkäisiin maailmoihin.

Hiltunen, Petri - Ksenofon: Anabasis 2: Tuhanten miesten marssi (Arktinen Banaani)

Sarjakuvasovitus Ksenofonin Kyyroksen sotaretkestä on viihdyttävää, seikkailullista sarjakuvaa täynnä alkuperältään tarkkoja yksityiskohtia. Hiltunen on hyvin perehtynyt kyseisen ajan sodankäyntiin ja ihmisiin.

Jarla, Pertti: Kapteeni Tserep (Arktinen Banaani)

Kapteeni Tserep sijoittuu Venäjän sisällissotaan Siperiaan Uralin rinteille kuvaten sodan järjettömyyttä mustan huumorin keinoin. Jarla tavoittaa hyvin aikakauden sekavan sodankäynnin ja yllätyksellisyyden. Hän osoittaa tällä albumilla hallitsevansa myös seikkailusarjakuvan ja tarinankerronnan taidon.

Kallio, Pauli - Nuutinen, Christer: Kramppeja ja nyrjähdyksiä - Viidakon vaarat (Arktinen Banaani)

Vuosia sarjakuvassa eläneet hahmot onnistuvat yhä puhuttelemaan arjesta ja elämästä kertovilla kuvauksillaan. Tutut päähenkilöt ovat kasvaneet sekä tekijöidensä että lukijoidensa mukana, ja teoksesta paistaa elämänilo ja optimismi. Värimaailma on ilahduttava ja Nuutisen naiivin realistinen piirrosjälki yksityiskohtineen jaksaa ihastuttaa yhä uudelleen.

Latva-Nikkola, Jarno: Ukkometsola (Huuda Huuda)

Raju, rujo ja kerrassaan riemastuttava kertomus pohjalaisesta sianmaitobisneksestä. Kolmen veljeksen tarina yllättää, järkyttää ja kiehtoo lukijaansa groteskeilla kuvauksilla ja tragikoomisilla juonenkäänteillä. Karheasti piirretyssä albumissa musta huumori yhdistyy toivoon paremmasta tulevaisuudesta.

Moisseinen, Hanneriina: Isä (Huuda Huuda)

Henkilökohtainen teos tekijän isän katoamisesta koskettaa. Sarjakuvaromaani kuvaa läheisen katoamisen jälkeistä epätietoisuutta ja tuskaa uskottavasti, ja tavoittaa kuvallisesti perhetragedian kokemuksen sanattomuuden. Moisseisen herkkä ja ilmeikäs kynänjälki yhdistyy kokeilevaan sarjakuvallisuuteen Karjalan käsityöperinteistä lainattujen käsin ommeltujen käspakkaliinakuvien kautta.

Musturi, Tommi: Viimeinen Toivon kirja (Huuda Huuda)

Hillitty ja hallittu kotimaisen sarjakuvan helmi. Musturi uskaltaa luottaa kuvan ilmaisuvoimaan, eikä raskauta tarinoitaan tekstipaljoudella. Viimeinen Toivon kirja ja koko viisiosainen sarja ovat yksi onnistuneimmista ja sympaattisimmista suomalaisista albumisarjoista kautta aikojen. Sarjakuvakerronnan juhlaa.

Ranta, Ville: Kyllä eikä ei (WSOY)

1800-luvun Ouluun sijoittuva historiallinen sarjakuvaromaani, jossa voidaan nähdä yhtymäkohtia nykypäivän poliittiseen ilmapiiriin. Vivahteikas värimaailma vangitsee pohjoisen vuodenaikojen vaihtelut, ja vailla ruutujen rajoittavia reunoja etenevä tarina virtaa vastaansanomattoman verkkaisesti kohti päätepistettään.

Lehdistötiedote
Teosten painatuskelpoiset kansikuvat http://www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

17.10.2013

SARJAKUVA-FINLANDIA-TUNNUSTUSPALKINTO JO SEITSEMÄTTÄ KERTAA

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut lähes 450 albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan seitsemännen kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla maaliskuussa 2014.

Ilmoittautuminen vuoden 2014 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2013 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Suomessa julkaistaan vuosittain noin 100 suomalaisin voimin toteutettua korkeatasoista sarjakuva-albumia. Vuosien 2007-2012 julkaisuista on syntynyt lähes 450:n sarjakuva-albumin tietokanta, joka sisältää albumien tekijä- ja saatavuustiedot sekä kansikuvat ja mahdollisia näytteitä sisällöstä. Tietokantaa voi täydentää niiden albumien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet aikaisempien vuosien Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaaksi. Täydentäminen on maksutonta.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muunkielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2014 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Markku Jalava on tehnyt tinkimättömän, yli 30-vuotisen uran suomalaisen laatusarjakuvan kustantajana. Sarjakuvaneuvokseksi hänet valittiin 1986.

Mervi Miettinen väitteli tohtoriksi supersankarisarjakuvasta Tampereen yliopistossa 2012 ja jatkaa edelleen tutkimustaan trikoosankareiden ihmeellisessä maailmassa.

Jenni Rantametsä on imatralainen, sarjakuvailmaisuun erikoistunut taideopiskelija.

Jokke Saharinen on kuvataiteen moniottelija ja sarjakuva-addikti/aktivisti Joensuusta.

Lehdistötiedote

22.03.2013

SARJAKUVA-FINLANDIA VOITTAJAKSI LAURI & JAAKKO AHOSEN PIKKU NÄRHI

Tampere Kuplii ry:n perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä perjantaina 22.3.2013.

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 63 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattorit Riku Rantala ja Tuomas "Tunna" Milonoff nostivat finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Lauri & Jaakko Ahosen sarjakuva-albumin Pikku Närhi.

Rikun ja Tunnan perustelut valinnalleen:

Pikku Närhi on loistavasti piirretty tarina, joka iskee vahvasti alitajuntaan ja jonka juonen käänteet pitävät lukijan otteessaan. Albumi ottaa kantaa tärkeisiin ja ajankohtaisiin teemoihin: tuntemattoman pelkoon sekä auktoriteettien sanelemiin ennakkokäsityksiin, joita yksilöllä ei ole rohkeutta murtaa. Pikku Närhi on hienoa uutta suomalaista sarjakuvaa, kansainvälistä tasoa niin visuaalisesti kuin dramaturgisestikin.

Lehdistötiedote

13.2.2012

Dynaaminen Madventures duo Riku Rantala ja Tuomas "Tunna" Milonoff valitsevat vuoden 2013 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä, johon kuuluvat seuraavat teokset:

Ahonen, JP: Puskaradio (Arktinen Banaani)
Poliittista satiiria on kotimaisessa sarjakuvassa vähän, mediakritiikkiä vielä vähemmän. Ahonen hallitsee molemmat, ja on lisäksi loistava piirtäjä. Eläinhahmoiset karikatyyrit osuvat herkullisen usein nappiin.

Ahonen, Lauri ja Jaakko: Pikku Närhi (Egmont Kustannus)
Ehkä vuoden visuaalisesti upein kotimainen albumi. Tarina on synkkä ja ahdistava. Se vaatii lukijalta paljon, mutta myös antaa sellaista, mitä vain hyvä sarjakuva voi tarjota: ravintoa sielulle ja silmälle.

Black Peider (Tikkanen, Petteri): Ura
Visuaalisesti moniulotteinen teos kietoutuu myyttiset mitat saavan Black Peider -hahmon ympärille. Tyylikkäässä kokonaisuudessa taitava piirrosjälki nivoutuu valokuviin ja lyhyisiin tekstikatkelmiin valottaen yhden ihmisen taiteellisen uran lisäksi myös palaa suomalaisesta rock-kulttuurista.

Gylander, Henri: Unia ja toiveita (Suuri Kurpitsa)
Haikean kaunis tarina vetää heti mukaansa. Tekijä kuvaa hienosti niin lapsuutta kuin nuoruusiän ensirakkautta. Synkistä sävyistä huolimatta albumista jää hyvä, optimistinen olo. Piirrostyö tukee tarinaa hienosti.

Koljonen, Hanna: Sokerihullu (Asema Kustannus)
Teema on tuttu meille kaikille syömis-, juomis-, karkki - tai tupakkanarkkareille. Koljonen kuvaa addiktiota raikkaasti, huumoria unohtamatta. Luonnosmainen tyyli sopii hyvin sokerijumalaiseen tarinaan.

Kunnas, Mauri: Piitles (Otava)
Harvoin on historiankirjoitus, edes populaarikulttuuria koskeva, näin viihdyttävää. Albumi on todellinen runsaudensarvi, ruudut tulvivat yksityiskohtia ja triviaa, olipa se sitten totta tai ei. Kunnaksen rakkaus aiheeseen välittyy lukijaan, tähän pystyy vain tekijämies!

Nieminen, Emmi: Keskiviikko (Kumiorava)
Riipaiseva kuvaus alkoholismin varjostamassa lapsuudesta. Sarjakuva ravistelee, tarina jyskää päälle ehkä vähän turhankin suoraviivaisesti, mutta sanoma ainakin tulee selväksi. Nuori tekijä on mestarillinen piirtäjä, väline on poikkeuksellisen hienosti hallussa.

Nykänen, Anni: Mummo 2 (Sammakko)
Lempeän piikikäs sarjakuva täynnä mummoenergiaa. Jos tämä ei vähennä sukupolvien välistä kuilua, niin ei sitten mikään. Hienoa pelkistettyä viivankäyttöä ja ehdottoman sympaattisesti toteutettu päähenkilö.

Närhi, Kati: Mustasuon mysteeri (WSOY)
Orpotyttö Agnes on neiti Marplen suomalainen teiniversio. Taiturimaisella viivalla toteutettu, niin lapsiin kuin aikuisiinkin uppoava, viehättävän vinksahtanut seikkailu.

Otsamo, Pentti: Kahvitauko (Like)
Arkisesta tilanteesta käynnistyvä hieno ja yllätyksellinen tarina, joka kasvaa lähes surrealistisiin mittoihin. Piiloviisas kertomus jää kyntämään mieleen pitkäksi aikaa. Otsamon pelkistetty siveltimenjälki on kaunista, kuten aina.

Lehdistötiedote
Teosten painatuskelpoiset kansikuvat http://www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset

18.10.2012

SARJAKUVA-FINLANDIA-TUNNUSTUSPALKINTO JAETAAN JO KUUDENNEN KERRAN

Aikaisempien vuosien ehdokkaista muodostunut yli 300 albumin tietokanta

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan jo kuudennen kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla maaliskuussa 2013.

Suomessa julkaistaan vuosittain 70-80 suomalaisin voimin toteutettua korkeatasoista sarjakuva-albumia. Vuosien 2007-2011 julkaisuista on syntynyt yli 300:n sarjakuva-albumin tietokanta, joka sisältää albumien tekijä- ja saatavuustiedot sekä kansikuvat ja mahdollisia näytteitä sisällöstä. Tietokantaa voi täydentää niiden albumien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet aikaisempien vuosien Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaaksi. Täydentäminen on maksutonta.

Ilmoittautuminen vuoden 2012 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2012 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muunkielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2013 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Lehdistötiedote

04.05.2012

VILLE TIETÄVÄISEN NÄKYMÄTTÖMÄT KÄDET NAPPASI VUODEN 2012 SARJAKUVA-FINLANDIAN

Tampere Kuplii ry:n perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä perjantaina 4.5.2012.

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 68 ehdokkaan joukosta 10 finalistia, joihin näyttelijä Armi Toivanen tutustui. Finalistien joukosta Toivanen nosti vuoden 2012 Sarjakuva-Finlandia-palkinnon saajaksi Ville Tietäväisen sarjakuva-albumin Näkymättömät kädet.

Armi Toivasen perustelut valinnalleen (kursivoidut sitaatteja teoksesta):

"Supermies...
suuremmassa kädessä...
ei tarvitse pelätä!"

Tämä ohittamattoman tärkeä teos kouraisee ja koskettaa syvältä, jättäen lukijaansa pysyvän jäljen, kuten hyvä taide onnistuessaan tekee. Kerronta on tarkkaa ja sen rytmi täydellinen. Tämä tarina on todellinen ja sen ihmiskohtalot aitoja, mutta Tietäväinen ei asetu aiheensa yläpuolelle.

"Haluamme ihmisten maksavan ihastuksesta, eikä säälistä."

Lehdistötiedote

13.03.2012

Näyttelijä Armi Toivanen valitsee vuoden 2012 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä, johon kuuluvat seuraavat teokset:

Lehdistötiedote
Teosten painatuskelpoiset kansikuvat

20.10.2011

SARJAKUVA-FINLANDIA-TUNNUSTUSPALKINTO JAETAAN JO VIIDENNEN KERRAN

Tampere Kuplii ry:n ja Tampereen kaupungin Luova Tampere -ohjelman perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan nyt jo viidennen kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla toukokuussa 2012.

Suomessa julkaistaan vuosittain 70-80 suomalaisin voimin toteutettua korkeatasoista sarjakuva-albumia. Vuosien 2007-2010 julkaisuista on syntynyt lähes 250:n sarjakuva-albumin tietokanta, joka sisältää albumien tekijä- ja saatavuustiedot sekä kansikuvat ja mahdollisia näytteitä sisällöstä. Tietokantaa voi täydentää niiden albumien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet aikaisempien vuosien Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaaksi. Täydentäminen on maksutonta.

Ilmoittautuminen vuoden 2012 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2011 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2012 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Maria Ihonen on Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja ja kirjallisuudentutkija, joka on erikoistunut fantasiakirjallisuuteen ja lastenkirjallisuuteen.

Millamari Karppinen on lukiolainen Oulusta ja intohimoinen sarjakuvan peruskuluttaja. Lukemisen lisäksi hän myös piirtää sarjakuvaa.

Johanna Sinisalo on tamperelainen kirjailija, televisio- ja sarjakuvakäsikirjoittaja sekä aktiivinen sarjakuvan lukija. Hän on kirjoittanut myös lukuisia sarjakuvakriitikkejä ja .artikkeleita ja saanut kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2000.

Juhani Tolvanen on Ilta-Sanomien sarjakuvatoimittaja ja pitkän linjan sarjakuva-aktivisti. Hänet on nimitetty sarjakuvaneuvokseksi 1991.

Lehdistötiedote

08.04.2011

Kati Kovácsin Kuka pelkää Nenian Ahnavia? ja Heikki Paakkasen Amerikka jakoivat vuoden 2011 Sarjakuva-Finlandian

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Luova Tampere -ohjelman kanssa perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä perjantaina 8.4.2011.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 57 ehdokkaan joukosta 10 finalistia, joihin taiteilija M.A. Numminen tutustui. Finalistien joukosta Numminen nosti kaksi työtä vuoden 2011 Sarjakuva-Finlandia-palkinnon arvoiseksi. Tunnustuspalkinnon saivat Kati Kovácsin Kuka pelkää Nenian Ahnavia? ja Heikki Paakkasen Amerikka.

M.A. Nummisen perustelut valinnalleen:

Kati Kovács on kirjallaan Kuka pelkää Nenian Ahnavia? lähellä sitä perinnettä, jota diktatorinen tuomari on nuoruudessaan arvostanut: outoutta ja yllätyksiä. Improvisatorinen tyyli kuvituksessa oli myös riittävän viehättävää.

Heikki Paakkanen luo Amerikka-kirjassaan kutkuttavia kontrasteja Yhdysvalloista ja käyttää kliseitä huvittavalla tavalla hyödykseen ja lukijan riemuksi. Piirrosjälki on taattua Paakkasta ja persoonallisuudessaan ilahduttavasti valtavirroista poikkeavaa.

Lehdistötiedote
Kuvat

24.02.2011

Taiteilija M.A. Numminen valitsee vuoden 2011 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä, johon kuuluvat seuraavat teokset:

Lehdistötiedote

20.10.2010

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaetaan jo neljännen kerran

Tampere Kuplii ry:n ja Luova Tampere -ohjelman perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan nyt jo neljännen kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla huhtikuussa 2011.

Suomessa julkaistaan vuosittain 70-80 suomalaisin voimin toteutettua korkeatasoista sarjakuva-albumia. Vuosien 2007-2009 julkaisuista on syntynyt lähes kahdensadan sarjakuva-albumin tietokanta, joka sisältää albumien tekijä- ja saatavuustiedot sekä kansikuvat ja mahdollisia näytteitä sisällöstä. Tietokantaa voi täydentää niiden albumien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet aikaisempien vuosien Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaaksi. Täydentäminen on maksutonta.

Ilmoittautuminen vuoden 2011 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2010 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muunkielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

Vuoden 2010 valintalautakunnan jäsenet ovat:

Tuomas Heikura on joensuulainen abiturientti ja intohimoinen sarjakuvan peruskuluttaja. Lukemisen lisäksi hän myös piirtää sarjakuvaa.

Paula Hihnala on graafinen suunnittelija ja nykyisin Satukustannus Oy:n kustannuspäällikkö. Hän on päätoimittanut kotimaista Muumi-sarjakuvalehteä 10 vuoden ajan.

Solja Järvenpää on sarjakuvantekijä ja Suomen Sarjakuvaseuran puheenjohtaja. Hänen sarjakuviaan on julkaistu omakustanteissa, kaupallisissa julkaisuissa ja sanomalehdissä sekä Helvetin hyvin menee -sarjakuvablogissa.

Ilpo Koskela on pitkän linjan sarjakuva-aktivisti ja sarjakuvantekijä. Hänen sarjakuviaan on julkaistu 30 vuoden ajan useissa sarjakuva-, aikakaus- ja sanomalehdissä sekä sarjakuva-albumeissa. Hän on jo pitkään opettanut sarjakuvan tekemistä ja johtaa Kemin kansanvälisiä sarjakuvapäiviä.

Lehdistötiedote

19.03.2010

Petteri Tikkasen Eerolle vuoden 2010 Sarjakuva-Finlandia

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Luova Tampere -ohjelman kanssa perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä perjantaina 19.3.2010.

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5 000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 56 ehdokkaan joukosta 10 finalistia, joihin kirjailija Matti Rönkä tutustui. Finalistien joukosta Matti nosti Petteri Tikkasen teoksen Eero vuoden 2010 Sarjakuva-Finlandia-palkinnon arvoiseksi.

Matti Röngän perustelut valinnalleen:

Yksinkertainen, mutta koskettava, tärkeäkin tarina. Sen kuvakerronta on huoliteltua ja tyylikästä, jossa vähäisillä yksityiskohdilla on aina tarkoitus. Draama on eheä - Eeroa koetellaan, ja hän päätyy tilanteeseen, josta ei ole paluuta. Mutta kivut kasvattavat, suurentavat.

12.02.2010

Kirjailija Matti Rönkä valitsee vuoden 2010 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä, johon kuuluvat seuraavat teokset:

Lehdistötiedote

20.10.2009

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaetaan jo kolmannen kerran

Tampere Kuplii ry:n ja Luova Tampere -ohjelman perustama 5.000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan nyt jo kolmannen kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla maaliskuussa 2010.

Suomessa julkaistaan vuosittain 70-80 suomalaisin voimin toteutettua korkeatasoista sarjakuva-albumia. Vuosien 2007 ja 2008 julkaisuista on syntynyt yli sadan sarjakuva-albumin tietokanta, joka sisältää albumien tekijä- ja saatavuustiedot sekä kansikuvat ja mahdollisia näytteitä sisällöstä. Tietokantaa on nyt mahdollista täydentää niiden albumien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet aikaisempien vuosien Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaaksi. Täydentäminen on maksutonta. Tarkoituksena on luoda mahdollisimman kattava tietokanta suomalaisista sarjakuva-albumeista.

Ilmoittautuminen vuoden 2010 Sarjakuva-Finlandia-palkintoa varten on nyt käynnistynyt Sarjakuva-Finlandian sivuilla (www.sarjakuvafinlandia.fi). Palkintoon ovat oikeutetut kaikki vuonna 2009 julkaistut kotimaiset sarjakuva-albumit.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muunkielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.

Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.

27.3.2009

Sarasvatin hiekalle vuoden 2009 Sarjakuva-Finlandia

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Luova Tampere -ohjelman kanssa perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto on jaettu Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin avauksena perjantaina 27.3.2009.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 57 ehdokkaan joukosta 10 finalistia, joihin näyttelijä Seela Sella tutustui. Finalistien joukosta Sella nosti Risto Isomäen, Petri Tolppasen ja Jussi Kaakisen teoksen Sarasvatin hiekkaa vuoden 2009 Sarjakuva-Finlandia-palkinnon arvoiseksi.

Seela Sellan perustelut valinnalle:

- TIEDETTÄ -- FANTASIAA -- RAKKAUTTA -- SEIKKAILUA -- ELÄMÄNKOHTALOITA ja kaiken tämän piirtäjät ovat saaneet paperille dramaattisin värein -- henkilöt piirretty rohkein ottein samaan dramatiikkaan kuuluen -- helppo seurata -- helppo lukea -- todellinen seikkailuaarre -- ja historiaa oikein roppakaupalla.

- Perustuu Risto Isomäen kirjaan, jota on seurattu taitavalla dramaturgialla. Samalla kuitenkin piirrosten mukana tuodaan oma taiteellinen panos ja näkemys.

- Toteutettu ruututekniikalla, mutta tekstien pohjat ja ruutujen valkoiset reunat tekevät tarinasta lukijalle helpon.

- Tähän uppoutuu, ja se vetää lukijan nykyajan ja tulevaisuuden ongelmiin. Värimaailmaa myöten loistava kokonaisuus.

13.2.2009

Näyttelijä Seela Sella valitsee vuoden 2009 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä, johon kuuluvat seuraavat teokset:

Lehdistötiedote

14.10.2008

Ilmoittautuminen keväällä 27.3.2009 myönnettävän Sarjakuva-Finlandia-palkinnon ehdokkaaksi avattu ILMOITA TEOS -sivulla. Ehdokkaaksi voi ilmoittaa vuonna 2008 julkaistuja sarjakuva-albumeja, jotka täyttävät Tampere Kuplii ry:n hyväksymät säännöt.

20.4.2008

Tampere Kuplii ry:n yhteistyössä Luova Tampere -ohjelman kanssa perustama Sarjakuva- Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa Tampere Kuplii - sarjakuvafestivaalin yhteydessä sunnuntaina 20.4.2008.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 50 ehdokkaan joukosta 10 finalistia, joiden teoksiin taiteilija Jorma Uotinen tutustui. Finalistien joukosta Uotinen nosti Milla Paloniemen teoksen Kiroileva siili ensimmäisen Sarjakuva-Finlandian arvoiseksi

20.2.2008

Taiteilija Jorma Uotinen valitsee Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä, johon kuuluvat seuraavat teokset:

Tampereen kaupunki


Vuoden 2024 finalisteja

Luonnollinen näytelmä/ Den naturliga komedin

Poika joka ei halunnut palata Suomeen

Tapio Tomsten - Työmiehen päiväkirja 2018-2022

Mustavalkoinen mestariteos